JUHO SANKAMO
Viime viikolla kymmenesosa maailman väestöstä oli karanteenissa koronaviruksen vuoksi. Hautaan tämä virus ei ole vielä niittänyt kovin paljoa ihmisiä – koko maailmassa noin 6500 ihmistä (16.3.2020). Suomessa tavallinen influenssa tappaa vuosittain noin 500 ihmistä. Nähtäväksi jää, kuinka paljon ihmisiä tämä pandemia lopulta vie hautaan. (Voit seurata tilanteen etenemistä reaaliajassa esim. täällä.)
Tässä blogissa kerron, millaisia apuneuvoja kirkon työkalupakista löytyy, jos jokin tappava rutto alkaisi tosissaan niittää ihmismassoja tästä ajasta ikuisuuteen. Ensinnäkin, on tärkeä huomata, että ihminen on kuolevainen. Oi kuolema! Kuinka katkera onkaan sinua muistaa, sanotaan Sirakin kirjassa (Sir. 41:1). Kristityt ovat aina opettaneet, että kuolema kannattaa pitää mielessä. Muista, että myös sinun pitää kuoleman – memento mori. Viikatemies kulkee kannoillasi. Kirkonkellossa oli kaiverrus: ”Jokainen lyönti sattuu. Viimeinen tappaa.” Loppu tulee meidän jokaisen maalliselle vaellukselle.
Raamattu muistuttaa meitä seitsemän kertaa, että ”maa ja taivas” katoavat kerran (Matt. 24:35; Ps. 102:27; Mark. 13:31; Luuk. 21:33; Hepr. 1:11; Ilm. 21:1; Jes. 50:6). Jesajan kirjassa tämä sanotaan rajusti: ”Taivas hajoaa kuin savu ja maa ratkeaa kuin kulunut vaate, sen asukkaat kuolevat kuin kärpäset” (Jes. 50:6).
Tallinnan Nigulisten kirkossa on lähes 30 metriä pitkä seinämaalaus, joka kuvaa Kuoleman tanssia. Taustalla on syksyinen kaupunki. Siellä ihmiset tanssivat luurankojen ja viikatemiesten keskellä. Tästä 1400-luvulla tehdystä Nigulisten seinämaalauksesta löytyy paavi, piispa, kuningas, kaupungin johtaja, rikkaat ja köyhät, emännät ja piiat, isännät ja narrit, prinsessa ja pikkulapset. Kuolema saattoi kutsua tanssiinsa kenet vain. Rikkaudella tai mahtiasemilla ei ollut merkitystä.
Ars moriendi
Tämä kuoleman brutaali todellisuus oli tullut todella tutuksi eurooppalaisille Mustan Surman aikana (1346–1353). Monissa kaupungeissa ja kylissä yli puolet ihmisistä kuoli tähän ruttoon. Arvioidaan Mustan Surman vieneen muutamassa vuodessa hautaan noin kaksi kolmasosaa Euroopan väestöstä. Toissa päivänä ihminen oli vielä elämänsä voimissa, viikon päästä hän saattoi olla jo haudassa. Kuoleman tanssi vei mennessään. Tämä sai ihmisiä pysähtymään: olenko minä valmis astumaan yli viimeisen rajan? Olenko valmis astumaan viimeiselle tuomiolle?
Keskiajalla oli tapana kirjoittaa ohjekirjoja elämän haasteisiin. Oli opaskirjoja metsästykseen, kokkaamiseen ja vaikka lasten kasvatukseen. 1400-luvun puolivälissä kirjoitettiin opas hyvästä kuolemasta, Ars moriendi. Tämä teos syntyi kovaan tarpeeseen. Papit eivät ehtineet olla toimittamassa viimeisiä voiteluita, kun ihmisiä kuoli massoittain. Myös pappeja ja piispoja kuoli valtavasti. Ars moriendi oli käsikirja, jonka avulla seurakuntalaiset saivat neuvoa hyvään kuolemaan. Tästä teoksesta tulikin todella tarpeellinen, ja se pysyi bestsellerinä pari sataa vuotta, aina 1700-luvulle asti.
Ars moriendi -kirjasessa varoitettiin kuolevaa viidestä viimeisestä kiusauksesta: uskon menettämisestä, itseriittoisuudesta, epätoivosta, kärsimättömyydestä ja rahan himosta. Kuolevaa rohkaistiin turvautumaan uskossaan Kristukseen. Ohjattiin häntä elämään katumuksessa ja vanhurskaasti. Rohkaistiin, että kuolemaa ei tarvitse pelätä, koska ihmisen jokainen hetki on Jumalan hallinnassa. Painotettiin, että erityisesti viimeisillä hetkillä oli syytä pitää mielessä kärsivä, ristiinnaulittu Kristus. Ars moriendissa muistutettiin, että kristityllä on toivo ikuisesta elämästä Kristuksen ja kaikkien pyhien kanssa.
Epätoivo ja itseriittoisuus
Kuoleman edessä itsekeskeisyys on vaarallista. Keskiajalla ajateltiin epätoivon ja itseriittoisuuden kiusausten kumpuavan juuri itsekeskeisyydestä. Epätoivoinen ihminen sanoo: minusta ei ole mihinkään, minä en kestä. Itseriittoinen ihminen ajattelee: minä voitan kaikki, minä kyllä pystyn tähän. Molemmat ovat väärässä. Molemmat tuijottavat itseään. Vain Kristuksessa on ihmisen ikuinen toivo ja pelastus. Kuolevan ihmisen ei pidä olla toiveikas tai toivoton itseensä nähden, vaan hänen tulee kiinnittää katseensa Kristukseen, jolla on kuoleman ja tuonelan avaimet. Kun Jeesus pidätettiin ja vietiin ristiinnaulittavaksi, sekä Pietari että Juudas Iskariot seurasivat kauhuissaan tapahtumien kulkua.
Juudaksen taskussa kilisivät 30 hopearahaa, joiden vuoksi hän oli kavaltanut Jeesuksen. Nyt hän katui tekojaan. Hän heitti rahat ylipappien jalkoihin. Toivottomassa ahdingossaan hän teki itsemurhan. Hän katsoi omia pahoja tekojaan. Hän ei katsonut Jeesuksen hyvyyteen.
Samaan aikaan toisaalla, Pietari oli kieltänyt Herransa kolmesti – en tunne sitä miestä. En ole ollut hänen kanssaan. Pietari sadatteli. Evankelista Luukas kirjoittaa (Luuk. 22:58–62), että kun Pietari kolmannen kerran kielsi Jeesuksen, kukko lauloi. Juuri sinä hetkenä ”Herra kääntyi ja katsoi Pietariin, ja Pietari muisti, mitä Herra oli hänelle sanonut. ’Ennen kuin kukko tänään laulaa, sinä kolmesti kiellät minut.’ Hän meni ulos ja itki katkerasti.”
Tuossa katkerassa itkussaan, Jeesuksen katseen vangitsemana, Pietari jäi muistelemaan Jeesuksen sanoja. Tässä alkoi Pietarin kääntymys. Hän käänsi katseensa pois itsestään. Tipotiessään oli entinen ylpeä itseriittoisuus: ”Herra, sinun kanssasi minä olen valmis menemään vaikka vankilaan tai kuolemaankin” (Luuk. 22:33). Pietari ei myöskään ajautunut itsekeskeiseen epätoivoon. Pietari ei katkeran itkunsa keskellä tehnyt itsemurhaa, niin kuin Juudas Iskariot. Pietarin muistiin painetut Jeesuksen sanat ja esirukous, Herran pelastava katse, saivat Pietarin palaamaan Jeesuksen luo.
Risti, pelastuksen merkki
Jerusalemissa oli siis kaksi surullista miestä, Juudas ja Pietari. Molemmat kohtasivat itsessään ihmisen kavalan pahuuden ja raadollisuuden. Kumpikaan ei löytänyt itsestään pelastajaa. Nämä kaksi miestä tuovat mieleeni Hesekielin kirjan kuvaukset kahdenlaisista ihmisistä Jerusalemin tuhon hetkillä.
Hesekiel sanoo: ”Ihminen, näetkö, mitä Israelin vanhimmat hämärissä kammioissaan tekevät, kukin omien jumalankuviensa edessä? He sanovat: ’Herra ei meistä välitä, Herra on hylännyt tämän maan’” (Hes. 8:12). Tuollaista on murhe ilman toivoa. Tuollainen ihminen on avannut sydämensä pahuudelle, eikä hän enää usko eikä toivo, että joku voisi voittaa tuon pahuuden. Tuollainen ihme ei usko Jumalan laupeuteen.
Sitten ovat ne toisenlaiset ihmiset. Hesekielin kirjan luvussa 9 kerrotaan Herran lähettäneen pellavapukuisen miehen Jerusalemiin. Hänen tehtävänään oli piirtää jokaisen Jerusalemia murehtivan ihmisen otsaan taw-kirjain. Kaikki ne ihmiset, joiden otsaan oli piirretty tuo taw-kirjain, merkki, pelastuivat tuomiolta (Hes. 9:2–4).
On tärkeä huomata, että Hesekielin aikana, 580-luvulla eKr., heprealainen kirjain taw (ת), T, kirjoitettiin ristin muotoiseksi. Niinpä, esikuvallisesti ja profetaalisesti, Jerusalemissa pelastuivat ne, jotka tekivät ristin merkin. Tämä on katolilaisille ertityisen tärkeää. Paastokausihan alkaa tuhkakeskiviikosta, jolloin otsaamme piirretään risti tuhkalla.
Risti on pelastuksen merkki. Risti on myös pelastuksen sinetti, josta Ilmestyskirjassa puhutaan. Jakeessa Ilm. 7:3 Jumalan enkeli sanoo niille enkeleille, joiden tuli toteuttaa kova tuomio: ”Älkää hävittäkö maata, älkää merta älkääkä puita, ennen kuin olemme painaneet sinetin meidän Jumalamme palvelijoiden otsaan.” Tämän vuoksi, ristiinnaulittuun ja ylösnousseeseen Kristukseen luottaen, kristityt siunataan tästä ajasta ikuisuuteen ristin merkillä.
Lopuksi vielä takaisin koronavirukseen: kuinka valmistautua? Kuinka ylipäätään valmistua tuleviin katastrofeihin ja omaan kuolemaansa? Koronaviruksen suhteen kannattaa noudattaa terveysviranomaisten ja asiantuntijoiden ohjeistuksia.
Yleisemmin ottaen katastrofeja ja kuolemaa ajatellen: Ei kannata olla itsekeskeinen, vaan kristuskeskeinen. Rukous, rippi ja messu ovat tärkeitä hengellisiä lääkkeitä. Lue Raamattua, tutki sitä sydämessäsi. Kannatta olla niin kuin Pietari ja muistaa Jeesuksen sanat. Kannattaa merkitä itsensä pelastuksen sinetillä, ristin merkillä.
KATOLISTA HAPATUSTA 
Pysäyttävä kirjoitus. Kiitos.
TykkääLiked by 1 henkilö
Olen toteuttanut etäopetusta tänään ja kyllä se ainakin yhtä vaativaa on kuin lähiopetuskin. No tunnelma väliin jopa, että vaihtelu virkistää…
Mutta on tämä kyllä hulluakin. Keskiaikaan on liitetty hysteria ja joukkosuggestiot. Monet keskiaikaisina pidetyt psykologiset reagointitavat toistuvat nyt miljoonapotenssiin kertautuen digitaalisessa nykymaailmassamme! Mediatieteenlaitokset saisivat kyllä mielenkiintoista dataa tutkimukseen, samoin uskontotieteilijät.
Siis tietysti on hienoa, jos motiivina olisi vaan suojella yhteiskunnan heikoimpia, mutta joku tässä mättää. – Joitakin viikkoja sitten ei ollut rahaa (eikä sydäntä!) turvapaikanhakijoille, Syyrian ja Kreikan pakolaisleireille, ei riittävästi vanhuksille, kehitysvammaisten palveluun, ei perheiden tukeen – nyt oma hallituksemme on luvannut ensi alkuun 5 miljardia koronan aiheuttaman taloudellisen uhkan hoitoon, Ranskan presidentti Macron 300 miljardia ja USA:n Trump 800 miljardia dollaria… Jos dollarin kolikko olisi vahvuudeltaan 1mm, niin 1000 miljardista kolikkoja tulisi torni, jonka korkeus olisi 1 miljoona kilometriä. Raha luodaan tuosta vaan kun halutaan, kuin tyhjää – siis tähtitieteellisiä lukuja!
Koronaan sairastuneita on MAAILMAN VÄKILUVUSTA 0,000274% ja jos mediaa seuraa, niin se on maailman polttavin ongelma!? – Olemmeko menettäneet suhteellisuuden tajumme? Pääosa tartunnan saaneista sairastanee sen lievänä, ei ehkä huomaa itse mitään ja riskiryhmistäkin pääosa toipuu. – Oisko tämä sitä länsimaacentristä uutisointia pahimmillaan. Asia on iso, kun se meidän länsimaisissa uutistoimituksissa sellaiseksi hybersubjektiivisesti noteerataan, siis kun ns. tavan länsimaalainen matkusteleva ja globaalisti superparempiosainen voi saada viruksen. Joka päivä maailmalla kuolee satoja tuhansia ihmisiä, kymmeniä tuhansia myös tarttuviin tauteihin ja ilmansaasteisiin, mutta kun he eivät uhkaa keskiluokkaista ihmistä ja heidän hyvinvointiaan, eivätkä globaalia bisnestä, niin so what? – Todella yhdenvertaista globaalisti ajatellen.
Vuosittain ihmisiä kuolee maailmassa lähes 100 miljoonaa ja niistä erilaisiin tartuntatauteihin noin 15 milj. ihmistä; mm. tuberkuloosiin, malariaan, ripulitauteihin, AIDS:iin ja erilaisiin hengitystietulehduksiin – myös sotiin ja väkivaltaan – siis miljoonakaupalla jokaiseen noista. Maailmanlaajuisesti yli 3 400 ihmistä kuolee liikenneonnettomuuksissa joka päivä ja kymmenet miljoonat loukkaantuvat tai vammautuvat vuosittain.
Espanjan taudiksi nimetty influenssa-aalto surmasi ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa 50 miljoonaa ihmistä (Suomessa 25 000). Ns. aasialaiseen influenssaan 1957-58 sairastui 900 miljoonaa ihmistä ja kuoli 1-4 miljoonaa. Muistan itsekkin 1968-69 ”honkongilaisen”. Siihen lienee sairastunut 1 miljardia ihmistä ja kuollut noin miljoona. Suomalaisista sairastui kolmasosa ja kuoli 1300 henkilöä. – Vastaavia viruksia on kiertänyt maailmalla maailman sivu.
Korona lienee ensimmäinen virtuaalipandemia. ”Koronapandemiaa” ei olisi ilman internetkännyköitä, somea ja klikkiotsikoista kilpailevaa mediaa ja siis samankin median toimittajia! – Pohjautuuko koronan ”tappavuus” pitkälle spekulaatioon suppeiden otantojen pohjalta, dramatisoituihin mielikuviin, populistisen johtajuuden näyttämisen tarpeeseen, IT-teknologian luomaan reaaliaikaiseen globaaliin tietoisuuteen, virusta nopeammin liikkuvaan informaatioon, elämän rajallisuudesta ja realiteeteistä vieraantumiseen, mutta toisaalta myös massaviihteen luomiin kauhuskenaarioihin… Ja kuinka suuri osuus on Venäjän informaatiosodalla ja trolleilla?
En ole kapitalistisen talousjärjestelmän ihailija. Globaali media ja some ovat näyttäneet nyt mahtinsa; hallitukset ryhtyvät median vaatimuksista ja kansan paineessa mihin vain toimiin, aikuiset panikoituu, nuoret huolestuu ja masentuu, talouslama ja -romahdus uhkaa ja valtaiset taloudelliset satsaukset vievät pohjaa reagoida sitten, jos ja kun oikeasti supervaaralliset taudit lähtevät leviämään… Ehkä sama vaikutus voitaisin saada aikaan yhdelläkin ruumilla, jonka kuva naturalistisen tarkasti kuvattuna ja zoomattuna lähettäisiin jokaisen maapallon asukkaan kännykkään.
Ja sitten tuotetaan uusia uutisia, jossa ihmetellään tekopyhästi, että miksi ihmiset huolestuu, hamstraa, ahdistuu, panikoituu… Talvisodassakaan emme olisi pärjänneet, jos kaikki ylivoimaiselta tuntuvat vaikeudet, epätoivo, pessimismi yms. zoomattu ja lähetetty vahvistettuna jokaiselle kansalaiselle. Ja sen vuoksi visusti varoitettiin levittämästä spekulaatioita, huhuja, pitämään pää ”kylmänä”. Meidän vanhusten pääasiallisia kuolinsyitä ihan normaalistikin mahtaa olla keuhkokuume ja vastaavat infektiot, kun olemme riittävän huonokuntoisia ja heikkoja.
Mutta Herran haltuun!
Ave Maria,
gratia plena,
Dominus tecum,
benedicta, benedicta tu in mulieribus,
et benedictus
fructus ventris tui, Jesus.
Sancta Maria,
Mater Dei,
ora pro nobis peccatoribus,
nunc et in hora mortis nostrae.
Amen.
TykkääTykkää
Italia, Saksa, Ruotsi, Suomi muiden joukossa omaavat Euroopan vanhimmat väestöt. Epidemia on nimenomaan vanhusväestölle vaarallinen, jotka koostavat 20% Euroopan väestöstä ja äänestäjistä. Ns. Kehitysmaat omaavat paljon nuoremman väestörakenteen, joka ei tilastojen mukaan kärsi epidemiasta yhtä vakavasti. Eurooppa on kuin vanha mies, kuten paavi Fransiskus sanoi puheessaan Brysselissä. Riskiryhmäläiset voivat olla karanteenissa, mutta onko perusteltua sulkea koko yhteiskunta ja estää ihmisten toimeentulo. Ne hyötyvät, jotka myöntävät nyt kriisilainaa länsimaille.
TykkääTykkää
Eurooppa-vaaleissa 2019 yli 60-vuotiaat muodostivat yli kolmasosan 37.9% äänioikeutetuista kun alle 30-vuotiaat muodostivat seitsemäs osan 14%.
TykkääTykkää
On hyvä säilyttää kaiken somehysterian keskellä suhteellisuudentaju. Tänäänkin maailmalla on kuoltu noin 99,9%:sti johonkin muuhun kuin koronaan ja Suomessa ilmeisesti 100%:sti.
Ja kuoleminen kuuluu elämään yhtä varmasti kuin syntyminenkin.
”Seitsemänkymmentä on vuosiemme määrä, tai kahdeksankymmentä, jos voimamme kestää. …ne kiitävät ohitse, ja me lennämme pois.” (Ps.90:10)
Egptiläinen elämänristi ankh lienee kaikkein vanhimpia ristisymboleita. Jokaisen Niilin tulvan jälkeen tilusrajat oli merkittävä uudelleen. Samalla toimitusta johtanut egyptiläinen pappi laittoi ristin merkiksi tulvaliejun hedelmöittämän mustan maan ja kuolleen punaisen hiekan välille – siis elävän ja kuolleen maan välille! Toisinaan egyptiläisen ristin silmukka on tyylitelty ruukuksi – elämän vedenkö?
Kävin iltapäivällä hiihtämässä Oulujärvellä. Saarissa on enää vähän lunta – toisin kuin kotitontillamme, jossa lumen vahvuus on toistametriä. Saariin meni niin metsäpeuran, jäniksen kuin ilveksen ja ahmankin jälkiä – kamala luontoko? :)
Yksi maailmanhistorian suurimmista neroista englantilainen Isaac Newton (1642-1726) valmistui Cambridgen yliopistosta 1665, mutta yliopisto suljettiin saman tien paiseruton vuoksi. Newton palasi kotiinsa Lincolnshireen, jossa hän ”kahden vuoden ajan työskenteli optiikan, mekaniikan, painovoiman ja differentiaalilaskennan parissa”. Kesällä 1666 puusta putova omena hänen kotipuutarhassaan inspiroi hänet keksimään gravitaatiolain, joka selitti niin putoavien esineiden kuin planeettojenkin liikkeet… No paljon muutakin hän sai aikaan. Newton koki olevansa etuoikeutettu, kun hänelle oli paljastanut Jumalan suuria luomistekoja.
Toimittaja Johanna Korhoselta tuli tänään radio ylenykkösellä hyvä parinkymmenen minuutin populääri johdatus fysikaalisen maailmankuvamme kehitykseen ja ihmeellisyyksiin:
”Entä jos kaikki ei ole sitä miltä näyttää”
https://areena.yle.fi/audio/1-50479287#autoplay=true
Ihmeellinen on Jumalan maailma!
1.
Päivä vain ja hetki kerrallansa,
siitä lohdutuksen aina saan.
Mitä päivä tuokin tullessansa,
Isä hoitaa lasta armollaan.
Kädessään hän joka päivä kantaa,
tietää kaiken, mitä tarvitsen,
päivän kuormat, levon hetket antaa,
murheen niin kuin ilon seesteisen.
2.
Joka hetki hän on lähelläni,
joka aamu antaa armonsa.
Herran huomaan uskon elämäni,
hän suo voimansa ja neuvonsa.
Surut, huolet eivät liikaa paina,
ne hän ottaa itse kantaakseen.
”Niin kuin päiväs, niin on voimas aina.”
Tähän turvaan yhä uudelleen.
(Vk 338, Lina Sandell)
TykkääTykkää
Kiitos Heikki ja Markku kommenteistanne. Itseäni huolestuttaa erityisesti tuo tulevaisuutta koskeva näkökulma. Rahaa on nyt jaossa – pelastuspaketteja tulee (Finnvera, lainan antaja, sai suurimman osan), mutta kenen maksettavaksi ne koituvat. Suomella on jo ennestään aivan kriisiytyvä huoltosuhde, erittäin heikko syntyvyys, ja kova velkataakka, niin valtiolla, ihmisillä kuin myös yrityksillä. Vanhat ongelmat eivät ole hävinneet minnekään. Suomessa on kymmenen vuoden kuluttua yli 40 kuntaa, jossa on enemmän eläkeläisiä kuin työikäistä väestöä. Tämä on ongelma. Nyt velkaantuessaan Suomi nostaa kovan maksutaakan tulevien työntekijöiden harteille. Pidän tätä vaarallisena kehityksenä. Nuo luvut eri ikäryhmien äänestysvallasta ovat puhuttelevia.
Kuolema on tietenkin osa elämää. Korona iskee erityisesti vanhuksiin, joilla kuolema on muutenkin lähellä.
TykkääTykkää
Hei!
Haluaisin tuoda tässä keskustelussa esiin nähdäkseni tärkeän näkökohdan, joka on harmikseni jäänyt puuttumaan kaikista aiemmista kommenteista: nimittäin sen, että koronavirukselta suojautumisessa ei ole kyse ainoastaan riskiryhmiin kuuluvien varjelemisesta (joka on toki tärkeää, sillä on mielestäni tragedia, jos yli 80-vuotiaankin elämä päättyy ennenaikaisesti koronaviruksen takia).
Kyse on pikemminkin siitä, että viruksen leviämistä pitää välttää, koska mikäli sairastuneita, joilla on vakavia, sairaalahoitoa vaativia oireita tulee hyvin, hyvin paljon, kuten on jo käynyt etupäässä Italiassa ja Espanjassa, terveydenhuollon kapasiteetti ylikuormittuu. Tämä johtaa puolestaan siihen, että kaikki ne, jotka tarvitsisivat sairaalahoitoa, eivät saa sitä, mikä johtaa kuolonuhrien määrän rajuun lisääntymiseen (jälleen kerran viittaus Etelä-Eurooppaan riittänee).
Vaikka ei kuuluisi riskiryhmään, tautia voi silti levittää. Nuoret ja terveetkin voivat saada taudista vakavia oireita. Hallituksen ja viranomaisten ohjeiden noudattaminen on siis meidän kaikkien moraalinen velvollisuus kaikkia lähimmäisiämme kohtaan.
TykkääLiked by 2 people
Kiitos kommentista. Kyllä, täällä ollaan etätöissä, -koulussa ja -tarhassa saman katon alla. Tietysti poikkeusjärjestelyt onnistuvat nyt suhteellisen hyvin, kun on netti ja tietokoneet. Monet ihmiset voivat nykyään ihan oikeasti tehdä etätöitä – eivät kylläkään esim. kaupan kassat tai ravintolakokit. Ravintoloista puheen ollen, eräällä ystävälläni on kebulassaan 2500 € kuukausivuokra. Ei asiakkaita. Työntekijöille pitää maksaa palkat. Kotona lapset pomppii seinille. Koronan myötä ihmisiä kuolee, vanhemmat ja heikoimmat etunenässä. Niinhän se on luonnollisesti. Suomessa on hyvin vanha väestö. Yli 65-vuotiaita on yli 20 % koko väestöstä.
Tuo lainanotto, jolla pyritään nousemaan tästä kansallisesta kriisistä, hirvittää minua. EKP:n pelastuspaketti 750 miljardia €. Suomen omat pelastuspaketit minimissään 20 miljardia €. Näiden laskujen maksu koituu lapsukaisten kontolle – kunhan pääsevät työelämään niitä makselemaan. Minua huolestuttaa tilanne ennen kaikkea heidän kannaltaan. Mummot ja papat kuolevat, hiljalleen – vanhuuteen. Toivottavasti meillä on valoisa tulevaisuus.
TykkääTykkää
Tänäänkin kaikesta mediahysteriasta huolimatta yli 99%:sti niin maailmalla (160 000 ihmistä) kuin Suomessakin on kuoltu muuhun kuin koronaan. Pelkästään malariaan on kuollut taas tänään maailmalla toista tuhatta ihmistä. Viime heinäkuussa uutisoitiin, että 2010-luvun pakolaisaallon aikana Välimereen on hukkunut yli 17 000 ihmistä. Syyrian sisällissodassa – jota suurvallat ahkerasti hämmensivät – on kuollut tähän mennessä noin 400 000 ihmistä. Näyttää olevan vahvasti journalistinen ja poliittinen kannanotto kenen kuolemasta tulee KUOLEMA – kenen vain kuolema muiden joukossa…
Ihan hyvä jos kapakat suljetaan – ja ei meitä perukkalaisia niin suuresti haettaa Uudenmaan sulkeminen :) – Mutta jos perukan mummon mökkiin suljetaan vanhukset, vaikka kymmenien kilometrien säteellä on lähinnä metsäneläimiä, niin kyllä sekin voi olla pitkän päälle suorastaan tappavaa. No ehkä vaarallisempaa kuitenkin kaupungeissa, joissa yksinäiset voivat kuolla muutenkin kenenkään huomaamatta ja kaipaamatta – nyt melkein luvan kanssa. Kun vanhenemme ja heikkenemme lienee meidän useimpien kohtalo, että sitten kuolemme johonkin infektioon, influenssaan, keuhkokuumeeseen… Olemmehan täällä vain käymässä (homo viator).
En kanna periaatteessa murhetta, jos ryöstökapitalismi romahtaa. On ollut rikollista optimismia rakentaa näin hullu ja hauras taloudellinen järjestelmä. Mutta olisi sen alasajon voinut tehdä hallitusti, kuin näin sattumanvaraisesta spekulatiivisesta syystä. Vuoden 2009 USA:sta alkaneen pörssiromahduksen ja talouslaman aikana virisi jo keskustelu, että järjestelmää pitää muuttaa. Mutta kun valtavilla elvytyssummilla päästiin kuilun reunalta, niin sama meno jatkui; Santeri Alkion sanoin ”kapitalistisen ansaitsemishimon itsetiedoton pakkovalta…”
Kuten Juholla, minullakin on täydet empatiat kaikkia niitä vaikeuksiin ajettuja pienyrittäjiä kohtaan, jotka ahkeralla työllä ja yrittämisellä ovat työllistäneet itsensä ja toisiakin tuottaen samalla meille hyödyllisiä palveluita ja hyödykkeitä.
Valtioiden valtavat BILJOONA -luokan tukitoimet (pelkästään USA:ssa 2000 miljardia dollaria) ovat tietysti seurausta sille globaalin median kilparummutukselle, jossa jokainen mahdollinen klikkaukseen houkutteleva otsikko teamasta on ulosmitattu kysyntälaman ja muiden yritysten kustannuksella. Mutta kukaan tulevaisuudestaan huolehtiva politiikko ei tietysti uskalla herkkähipiäistä neljättä valtiomahtia mediaa loukata syyttämällä…
Raha on vain digitaalinen pelimerkki globaalisessa markkinataloudessa. Raha ei keskuspankeilta lopu. Sitä luodaan kuin tyhjästä vaan lisäämällä liikepankkien tileille digitaalisia lukusarjoja velkakirjoja vastaan. Euroopan Keskuspankki takaa rahoituksellaan viime kädessä jäsenvaltioidensa velat. Ja velat voidaan muuttaa näin hokkuspokkus saataviksi. – Se, että rahasta kuulostaa väliin olevan niukkuutta on siis poliittinen arvovalinta, no tietysti myös monetaristinen, koska kysynnän liiallinen kasvu tarjontaan nähden romahduttaisi rahan arvon. Rahan arvo perustuu luottamukseen. Amerikkalaiset ovat kytkeneet siihen jopa Jumalan; ”In God We Trust” lukee dollarin setelissä.
Radio ylenykköseltä on viime päivinä kuulunut jo hiukan kriittisiäkin ohjelmia, kuten
toimittaja Roman Schatzin ”Mihin kannattaa globaalin kriisin aikana uskoa?”
https://areena.yle.fi/audio/1-50436561#autoplay=true
TykkääTykkää