Jeesuksen ruokkimisihme ja poliittisen Messiaan kaipuu

JUHO SANKAMO

Turun katolisen kirkon tabernaakkelin alttarikaappiin on kaiverrettu kuvaelma Jeesuksesta ihmisjoukon keskellä. Kuvauksessa tapahtuu ruokkimisihme. Itse olen tätä kuvaelmaa ihaillut jo monien sunnuntaiden ajan, kun yritän kiinnittää siihen 1,5-vuotiaan Topi-pojan huomion.

Pyhän Birgitan ja autuaan Hemmingin kirkko, tabernaakkeli.

Lasten kanssa oppii arvostamaan kirkon kuvia, ikoneita, lasimaalauksia. Niitä tutkiessa lapsi saattaa olla hetken taas aloillaan. Turun lasimaalauksista löytyy muun muassa kaloja, paavi, hevosia, uimareita, piispa, kuningas ja katedraali.

Joka tapauksessa ruokkimisihme on kuvattuna tabernaakkelissa, jossa säilytetään kaikkein pyhintä sakramenttia, elämän leipää, Kristuksen ruumista. Jeesuksen ruokkimisihme on raamattututkimuksen näkökulmasta todella mielenkiintoinen. Se valottaa Jeesuksen messiaanista tehtävää ajanlaskun alun juutalaisuuden kontekstissa ja kertoo jotain hyvin olennaista myös kristillisestä uskostamme.

Rationalismi ja raamatuntutkimuksen aitouskriteerit

Ruokkimisihmeen tutkimushistoriassa tulee kirkkaasti ilmi, kuinka valistuksen henki ja rationalistinen dogmi kompuroi raamattututkimuksen omissa aitouskriteereissä. Nimittäin tuo ihme on erittäin laajasti dokumentoitu evankeliumeihin (Mark. 6:30 – 44; Matt. 14:13-21; Luuk. 9:10-17; Joh. 6:1-15). Oikeastaan yhdestäkään toisesta ihmeestä ei löydy kaikista neljästä evankeliumista niin tarkkaa ja laajaa kuvausta.

Viisi leipää ja kaksi kalaa.

Ruokkimisihme loistaa kuitenkin poissaolollaan monista akateemisista Jeesuksen elämän ja mission kuvauksista. Sitä ei oteta tosissaan, koska ei noin suuria ihmeitä voi oikeasti tapahtua. Monta kertaa tämä ihme yksinkertaisesti unohdetaan. Sitä ei käsitellä ollenkaan. Ja jos sitä käsitellään, se selitetään rationaalisesti: Jeesuksella ja suurehkolla opetuslapsijoukolla oli mieleenpainuva ateria asumattomalla seudulla.

Ruokkimisihme on myös saanut monet tutkijat kehittämään yhteishyvään kannustavia selityksiä. On väitetty, että Jeesus oli käskenyt varakkaiden naisten piilottaa ruokaa johonkin luolaan, josta Jeesus sitten ”löysi” ihmeellisesti kansalle syötävää. Hyvin yleinen tulkinta, joka kuuluu usein myös pastorien julistuksessa, on se, että Jeesus sai rikkaat jakamaan omastaan. Näin yhteisen jakamisen seurauksena kaikki saivat ruokaa. Nämä selitykset eivät tietenkään saa mitään tukea itse evankeliumin kertomuksesta.

Gerd Lüdemann, kuuluisa Jeesus-tutkija, toteaa, että jos tulee olettaa luonnonlakien rikkoutuneen, voidaan ihmekertomuksen historiallista arvoa pitää olemattomana. Kysymys siitä, voiko oikeita ja suuria ihmeitä tapahtua, on tietysti teologinen ja filosofinen kysymys. Kristittynä uskon, että ihmeitä kyllä tapahtuu. Jeesus ei tehnyt vain pikkuihmeitä, vaan todellisia ihmeitä, Herran suuria tekoja.

Jeesus-tutkimuksen aitouskriteereillä katsottuna ruokkimisihme on yllättävän vahvoilla. Aitouskriteereissä katsotaan muun muassa, kuinka vahva lähdepohja kertomuksella on. Kuinka uskottava kertomus on 1. vuosisadan juutalaisuudessa? Sopiiko se tuohon aikaan ja paikkaan, Galilean juutalaisuuteen 30-luvulla? Miten kertomus sopii yhteen muun uskottavana pidetyn Jeesus-tradition kanssa? Selittääkö kertomus jotenkin sitä, miksi Jeesus ristiinnaulittiin? Miten kertomus suhtautuu varhaisen kirkon uskoon?

Ajanlaskun alun juutalaisuus ja merkkiprofeetat

En mitenkään pysty yhdessä blogissa käymään näitä kaikkia asioita läpi. Nostankin esille ainoastaan kysymyksen uskottavuudesta. Sopiiko tämä kertomus 30-luvun Galileaan? Jeesuksen aikana juutalaisuudessa odotettiin varsin laajasti uutta Moosesta. Uutta kansan vapauttajaa, uutta exodusta. Tällainen vapauttaja luvataan jo 5. Mooseksen kirjassa:

Siksi minä annan heidän omien jälkeläistensä joukosta nousta profeetan, joka on sinun [Mooses] kaltaisesi; minä panen sanani hänen suuhunsa, ja profeetta puhuu kaiken, minkä minä hänen puhuttavakseen annan. Jos joku ei kuuntele niitä sanoja, jotka hän minun nimissäni puhuu, minä itse vaadin tilille sen miehen. (5. Moos. 18:18)

Monet Raamatun tutkijat korostavat, että halki koko Raamatun, ja myös Raamatun ulkopuolisissa juutalaisissa kirjoituksissa, pelastusta kuvataan uutena exoduksena (Jes. 43:15–19; Jer. 23:5–8; Miik. 7:11–15). Qumranin superhurskaiden juutalaisten joukossa uskottiin, ja odotettiin, että uusi Mooses kuuluisi messiaaniseen aikaan.

Tällaiset uskomukset eivät olleet pesiytyneet vain sulkeutuneisiin uskonnollisiin piireihin, vaan, kuten tulemme huomaamaan, ne olivat levinneet laajalle juutalaisen kansan pariin. Tästä todisteena meillä on suurta kansansuosiota nauttineet ”merkkiprofeetat”.

Josefus. Kuva: Wikipedia

Erityisesti 40-50-luvulla, eli hyvin lähellä Jeesuksen aikaa, Palestiinassa esiintyi juutalaisten joukossa niin kutsuttuja ”merkkiprofeettoja”. Josefus, Jeesuksen aikainen juutalainen historioitsija ja fariseus, kirjoittaa näistä merkkiprofeetoista aika paljon. Erityisesti hän mainitsee kaksi merkkiprofeettaa, Theudaksen ja Egyptiläisen. Nämä herrat olivat karismaattisia miehiä, jotka kokosivat ympärilleen valtavia ihmisjoukkoja.

Nämä ”merkkiprofeetat” lupasivat, että Jumala tekisi heidän kauttaan suuria ihmeitä. Theudas uhosi, että kun kansa seuraa häntä Jordanin joelle, niin Jumalan ihmeen kautta, tuo Jordanin joki jakautuu kahtia, niin että kansa voi kulkea sen läpi. (Ant. 20:97–99.) Jo pyhäkoululainenkin ymmärtää, että Theudaksella oli kova hinku olla uusi Mooses. Hän halusi todella näyttäytyä uutena, ”Mooseksen kaltaisena profeettana”, joka johdattaa kansan, jakautuneen Jordanin joen läpi, uudestaan luvattuun maahan.

Josefus kertoo myös eräästä ”Egyptiläisestä” – ilmeisesti hän oli Egyptistä tullut juutalainen – joka kokosi 30 000 juutalaista ja käski heidän seurata itseään Jerusalemin Öljyvuorelle. Siellä Jumala tekisi ihmeen ja kaupungin muurit sortuisivat. Pölyn keskeltä nämä ”pyhiinvaeltajat” marssisivat pyhään kaupunkiin lopunajan sankareina. (Ant. 18:85–87.) Tämä muistuttaa siitä toisesta exoduksen suurmiehestä, Joosuasta, joka johdatti kansan luvattuun maahan. Tuolloin, luvatun maan valloituksen yhteydessä Jerikon muurit sortuivat.

Myös tämä ”Egyptiläinen” pyrki ”uuden Mooseksen” asemaan. Huomaamme, että nämä juutalaiset ”merkkiprofeetat” lupailivat käsittämättömiä pelastuksen ihmeitä, mutta Josefus tai kukaan muukaan ei kerro heidän täyttäneen näitä lupauksiaan. Nämä Moosesta ja Joosuaa jäljittelevät ”merkkiprofeetat” kuitenkin kertovat paljon siitä, mitä juutalaiset uskoivat ja toivoivat uudesta Mooseksesta.

Juutalaiset odottivat uutta Moosesta, joka aloittaisi siunauksen ihmeellisen ajan. On myös hyvä huomata, että valtaapitävät eivät suhtautuneet näihin Mooses-wanna-be -intoilijoihin välinpitämättömästi, ymmärtäväisesti ja silkkihansikkain. Päinvastoin Josefus kertoo, että valtaapitävät pelkäsivät tuollaisia populaareja ”exodusliikkeitä”.

Tämän vuoksi sekä Theudaksen että sen Egyptiläisen exodusyritykset nujerrettiin väkivalloin esivallan toimesta. Merkkiprofeetat teloitettiin. Sama kohtalo – tavallaan – koitui Jeesukselle. Hänet ristiinnaulittiin. Kansansuosio oli Jumalan valtakunnan julistajalle vaarallista, varsinkin, jos ihmeitä tapahtui, varsinkin, jos nuo ihmeet toivat mieleen exodustapahtumat.

Ruokkimisihme merkkiprofeettojen valossa

Ruokkimisihme. Kuva: Wikipedia

On tärkeä huomata, että ”merkkiprofeetat” kuten Theudas ja se Egyptiläinen sovittelivat sandaalejaan nimenomaan Mooseksen ja Joosuan askelmiin. Jeesuksen ruokkimisihme tuo mieleeni nämä ns. merkkiprofeetat, ja juutalaisten uskon ja toivon uuden Mooseksen saapumisesta. Tuo uuden Mooseksen kaipuu sai kansan liikkeelle. Ruokkimisihme tuo eittämättä mieleen myös Mooseksen aikaisen ruokkimisihmeen Israelin kansan autiomaavaelluksella kohti luvattua maata.

Evankelista Johannes kertoo, että ruokkimisihmeen seurauksena kansa sanoi näin: ”Tämä on todella se profeetta, jonka oli määrä tulla maailmaan.” Mutta Jeesus tiesi, että ihmiset aikoivat väkisin tehdä hänestä kuninkaan, ja siksi hän vetäytyi taas vuorelle. Hän meni sinne yksin.” (Joh. 6:14–15.) Jeesukseen kohdistui niin paljon kansan messiaanisia toiveita, että hänen oli oltava varovainen.

Varsinkin ruokkimisihme ja saapuminen Jerusalemiin Hoosianna-laulun kaikuessa, olivat hetkiä, jolloin kansa olisi mielellään tehnyt Jeesuksesta oman tahtonsa mukaisen, poliittisen, kuninkaan. Jeesuksen missioon kuului kuitenkin kuolla ristillä kansansa syntien puolesta. Hän vetäytyisi vuorelle, Golgatalle, yksin. Kaikki hylkäsivät hänet.

Jeesuksen ruokkimisihmeessä on monia yksityiskohtia, jotka tuovat mieleen pääsiäisen, juhlan, jolloin Jumalan kansa riemuitsi exoduksesta, vapauteen pääsemisestä. Jakeessa Joh. 6:4 todetaan suoraan, että ”juutalaisten pääsiäisjuhla oli lähellä.” Evankelista Markus ei mainitse ajankohtaa, mutta hän toteaa, että ihmiset istuutuivat ”ruokakunnittain aterioimaan vihreälle nurmelle.” (Mark. 6:39.) Galileassa nurmi on vihreää juuri keväällä eli pääsiäisen aikana (ks. 2. Moos. 16:1).

Jeesus myös antaa kummalliselta kuulostavia ohjeita siitä, millaisissa kokoonpanoissa tuhansien ihmisten tulisi aterioida: ”Ihmiset asettuivat istumaan sadan ja viidenkymmenen hengen ryhmiin.” (Mark. 6:41.) Exoduskertomuksessa todetaan, että autiomaavaelluksella Mooses jakoi kansan tuhansien, satojen ja 50 hengen ryhmiin. (2. Moos. 18:21, 25–26; 5. Moos. 1:13–15.) Eli nyt Jeesus käski opetuslapsia jakamaan kansa samanlaisiin ryhmiin – 100 ja 50 hengen ryhmiin.

Katolinen Raamatun tutkija, Brant Pitre, huomauttaa, niin kuin monet muutkin tutkijat, että Qumranin yhteisössä ”Valon lapset” – essealaiset – oli jaettu samaan tapaan, kuin Israelin autiomaavaelluksella, eli 1000, 100 ja 50 hengen ryhmiin. (CD 12:21–13:2; 1QSa 1:14–15, 27–2:21; 1QS 2:21.)

Pitre kirjoittaa, että tämä jako perustuu juuri siihen, että Qumranin uskonnolliset juutalaiset ryhmittäytyivät jo nyt ”uuden exoduksen” mukaisiin joukkoihin. Voisiko olla, että Jeesus – asettaessaan kansan samankaltaisiin ryhmiin – viittasi samaan: uuteen exodukseen? Oliko Jeesus todella johtamassa uutta, lopunajan, Jumalan kansan vapautumista kaikista orjuuksista, synnistä ja paholaisen vallasta?

Viisi leipää ja kaksi kalaa. Kuva: Wikipedia

James Dunn, kuuluisa Raamatun tutkija, kirjoittaa, että jos ruokkimisihme todella tapahtui – jollain tavalla Galilean järven pohjoispuolella – niin silloin ”siinä oli voimakkaita messiaanisia kaikuja jokaiselle, jolla oli edes puolikas korva kuulla. Tuollainen tapahtuma saattaisi hyvin muistuttaa mieliin Israelin autiomaavaelluksen mannaihmeen, tai herättää sydämissä profetaalisen toivon siitä, kuinka autiomaa muuttuu hedelmälliseksi tulevina aikoina (Jes. 32:15; 35:1–2) …”

Suuri ruokaihme, manna, suuri kansanjoukko, asumaton seutu, kansa 50 ja 100 hengen ruokailuryhmissä, pääsiäisen kynnyksellä – kaikki nämä yksityiskohdat yhdessä herättivät varmasti paljon ajatuksia, kaikuja pelastushistoriasta. Jeesus julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta.

Lopunajan messiaaninen juhla-ateria

Tähän loppuun otan lainauksen 2. Baarukin kirjasta. Kyseessä on Raamatun ulkopuolinen, juutalainen kirjoitus 2. temppelin aikakaudelta eli Jeesuksen aikakaudelta. Siinä kuvataan lopunajan messiaanista juhla-ateriaa.

Ja tulee tapahtumaan, että kun kaikki tämä toteutuu, silloin Messias alkaa ilmestyä… Maa tuottaa silloin hedelmää tuhatkertaisesti. Ja viiniköynnöksessä tulee olemaan tuhat oksaa, ja yksi oksa kantaa tuhat terttua, ja yksi terttu tulee tuottamaan tuhat rypälettä, ja yksi rypäle tulee tuottamaan maljan viiniä. Ja he, jotka ovat nälissään, tulevat nauttimaan, ja he tulevat näkemään ihmeitä joka päivä… Ja niinä päivänä mannan aarrekammio tulee laskeutumaan alas taivaasta, ja he tulevat syömään siitä noina vuosina, sillä he ovat niitä, jotka ovat saaneet kohdata aikojen täyttymyksen. (2. Bar. 29.)

Tällaisista lopunajan messiaanista aterioista, yltäkylläisyydestä, puhutaan 2. temppelin ajan juutalaisuudessa aika paljon. Mutta, kun katsomme tuon aikakauden lähteitä niin, kaikkein eniten pelastuksen ateriasta puhuu Jeesus. Hänelle ateria oli pelastuksen vertauskuva. Hän kutsui ihmisiä aterialle Jumalan valtakuntaan. Ruokkimisihme viittaa myös tähän juhla-ateriaan.

Turun katolisen seurakunnan tabernaakkelin edessä, messun aikana, katselen usein pikkupoikieni kanssa kuvausta tästä ihmeestä. Se on kiehtova kuvaus. Siihen tiivistyy valtavasti syvintä uskoamme. Kirkko on pyhiinvaelluksella oleva Jumalan kansa. Jeesus Kristus antoi apostoleille käskyn: ”Antakaa te heille syötävää.” (Mark. 6:37.) Ruokkimisihme jatkuu.

5 comments

  1. Marian, Jeesuksen äidin käytös ja sanat Kaanaan häissä ”Mitä hän teille sanookin, tehkää se.” (Joh. 2:5) viittaa, että Jeesus oli tehnyt ruokkimisihmeitä jo omassa kodissaankin.

    Raamattu antaa varsin realistisen ja uskottavan kuvan läheisten suhtautumisesta. Ensi he uskoivat pojan ja veljen seonneen lopullisesti ”Kun Jeesuksen omaiset kuulivat kaikesta tästä, he lähtivät sinne ottaakseen hänet huostaansa, sillä he luulivat, että hän oli poissa tolaltaan.” (Mark. 3:21) Mutta lopulta he olivat hänen vankkumattomia seuraajiaan ja tukijoitaan; Marian lisäksi ainakin Jaakob, Juuda ja Simeon. Viimeksimainitun kerrotaan Jerusalemin piispana ristiinnaulitun n. 99 jKr. – Vaikka ”kukaan ei ole profeetta omalla maallaan.” (Luuk. 4:24).

    PS. Kannattaa kuunnella yleareenasta Kalle Haatasen radio-ohjelma ”Kadonneen arkin metsästys”, jossa kerrotaan suomalaisen historiantutkijan Valter Juvan väitöskirjasta ja hänen arkeologisista tutkimuksistaan temppelivuorella liitonarkin löytämiseksi. https://areena.yle.fi/audio/1-50608992

    Liked by 1 henkilö

  2. Vastaavan tyyppisistä ihmeistä joissa ruoka lisääntyy yliluonnollisella tavalla on uskovilla paljon kokemuksia, mutta he eivät kerro niistä kuin uskovien piirissä, koska heidät tehdään helposti naurunlalaisiksi. Esim Helena Ilves on kertonut vastaavan tyyppisista ihmeistä, ja eräät ovat todenneet että kahvi on riittänyt yllätysvieraille vaikka sitä keitettiin vain muutamalle ihmiselle. No nämä eivät kaikkia tietenkään vakuuta, kuten ei välttämättä tämä seuraavakaan, joka tuntuu minusta kyllä aivan aidolle kokemukselle. Kyse on facebookin sivulta kopsattu kertomus, ja vaikea olisi ymmärtää motiivia miksi se olisi keksitty juttu. Henkilön nimikin on tiedossani, mutta en nyt kuitenkaan sitä tänne laita. Tässä kirjoitus ihmeen kokeneelta: ”Tuli ruuasta mieleen,me ollaan kerran koettu se ruuan enenemisihme. Ystäväni teki muuttokökkäämme ruokaa. Saatuaan kaiken valmiiksi hän tajusi tehneensä liian vähän. että nippanappa riittää jokaiselle (7hlöä) yks annos ja murehti asiaa. Sitte hän siunasi ruuan ennen meille tuomista ja rukoili et Herra antaisi sen riittää kaikille. Muuttokökkä söi kahdesti ison annoksen ja meidän 5 henkinen perhe söi kolme päivää niitä ruokia. Kun palautin astioita niin tuumasin et olitpa tehny valtavan määrän ruokaa kun tuntuu ettei se ikinä lopu vaikka miten syödään. Sanoin et on kolme päivää eletty niillä ruuilla (eikä olla mitään pieniruokaisia!). Ystävä tuijotti mua monttu auki ja kysyi et siis mitä. Toistin miten asia on. Ystäväni oli ihan ihmeissään ja sanoi et nyt on täytyny tapahtua joku ihme. Että sitä oli niin vähän että hän pelkäsi sen loppuvan jo kesken muuttokökkäruokailun! Ruokien joukossa oli paistettua kalaa pieni annos (400g suunnilleen) ja se oli tarkoitettu kerta-annokseksi mulle ja miehelleni kun emme syö lihaa. Olin senkin laittanu tarjolle kun en tiennyt et oli vaan mulle ja miehelle ja 409g kalaa riitti keskimäärin 25 ruoka-annokseen. Muuttomiehetkin söi sitä,yks otti kolme lautasellista sitä kalaa. Ja meistä tuntui et se ei lopu ikinä se kala pelättiin jo kolmantena päivänä että se pilaantuu ennenkö loppuu. Mut oli kyllä sykähdyttävä kokemus. Kiiteltiin Herraa ystävän kanssa asiasta”.

    Liked by 1 henkilö

    1. Vaikuttava kertomus!

      ”Ja niitä, jotka uskovat, seuraavat nämä tunnusmerkit:..” (Mark. 16:17)

      PS. Vinkkaan vielä jo edellä mainitsemaani aiheeseen, josta oli tänään pitkä uutisjuttu ylen sivulla https://yle.fi/uutiset/3-11603809
      ja olihan liitonarkissa myös näyte mannasta, joka liittyi erämaavaelluksen ruokkimisihmeeseen… Juveliuksen kaivausryhmä avasi 700-luvulta eaa. peräisin olevan Hiskian tunnelin, joka on edelleen yksi Jerusalemin arkeologian tärkeimmistä kohteista ja avoinna yleisölle.

      Liked by 1 henkilö

  3. Kiitos kommenteista. Tosiaan, varmasti ihmeitä tapahtuu. Jerusalemin, ja ylipäänsä Israelin arkeologia, on mielenkiintoinen aarreaitta. Itsekin olen kahlannut tuon Hiskian tunnelin läpi. Se on 700-luvulta e.Kr. Tuo tunneli ratkaisi vuosisadoiksi eteenpäin Jerusalemin vesiongelmat. Nyt oli vesilähteen vedet johdettu turvallisesti muurien sisäpuolelle. Tuon vesitunnelin seinältä on löytynyt pitkä hepreankielinen kirjoitus, jossa tunnelin rakentajat selostavat toimintaansa. Sekin kivitaulukirjoitus tunnelin seinällä on 700-luvulta e. Kr. Samoin Hiskian aikaisesta sodasta Assyriaa vastaan löytyy seinätaideteos Niniven palatsista. Nyt nuo Niniven palatsin kivitaulut, joissa siis tehdään selkoa Juudan toiseksi suurimman kaupungin, Lakisin, valloituksesta, löytyvät Lontoon British museosta – ja kopio löytyy Jerusalemin Israel museosta. Ja paljon muutakin on löytynyt tuolta aikakaudelta. Eli, Hiskian ajalta löytyy kuvauksia Raamatusta (2. Kun. 18-20; 2. Aik.; Jes. 36), Assyrian omista kirjouksista ja tuosta kiviseinätaideteoksesta, Juudean ja Jerusalemin arkeologiasta (mm. Hiskian tunneli, Lakisin rauniot, Jerusalemin leveä muuri (Avigadin muuri) ja paljon, paljon muuta. Nämä ovat niitä kertomuksia, joissa todella tulee ilmi, että Raamattu ei ole mytologiaa, vaan pelastushistoria on nimenomaan historiaa. Historiaa, jossa Jumala toimii.

    Tuo liitonarkin kertomus on mielenkiintoinen. Siitä ehkä pitäisi jossain vaiheessa kirjoittaa hapatukseen blogi. Katolilaiset kun ovat usein korostaneet, että liitonarkki on neitsyt Maria. Tämä yhteys näkyy Luukkaan luvuissa 1 ja 2, ja Ilmestyskirjan luvussa 11 ja 12. Tämä ajatus on yllättävän vanha. Se löytyy jo kirkkoisiltä, ensimmäisiltä vuosisadoilta. Tietysti, tämä näkemys ei estä meitä pohtimasta liitonarkin historiallisia kysymyksiä. Millainen se oli, ja minne se päätyi temppelin tuhoutumisen seurauksena vuonna 587 e. Kr.? Niin kutsutussa 2. temppelissä eli siinä temppelissä, joka rakennettiin vuonna 515 e. Kr., tuota arkkia ei ollut. Eikä ollut Herodes Suurenkaan rakennuttamassa Jerusalemin temppelissä.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s