EMIL ANTON
Tänään haluaisin vain lyhyesti toivottaa hapatustiimin puolesta kaikille lukijoille hyvää joulua 2020 ja uutta vuotta 2021. En tosin tiedä, auttavatko toivotukset, mutta ainakin voi toivoa, ja melkein luvatakin, että 2021 on parempi hapatuksen kanssa kuin ilman sitä! Tilastot nimittäin kertovat hyvää blogin kehityksestä.
Viime vuonna 2019 blogillamme käytiin reilu 76 000 kertaa, mikä oli siihenastinen ennätys. Nyt vuonna 2020 blogillamme käytiin lähes 92 000 kertaa! Viime vuonna klikkauksia oli päivittäin keskimäärin 209, tänä vuonna 253. Kiitos kaikille vanhoille ja uusille lukijoillemme! Facebookissa ylitimme tänä vuonna 700 tykkääjän rajan; tällä hetkellä tykkääjiä on 703 ja seuraajia 759. Jakakaa vain ahkerasti juttujamme eteenpäin!
Vuoden 2020 luetuin artikkelimme oli Oskari Juurikkalan Mitä paavi Franciscus sanoi homoliitoista? Toiseksi luetuin oli Joona Korteniemen Kaksi vuotta katolilaisena. Juho Sankamon luetuin juttu oli Seksipommi, Eetu Mannisen taas Räsänen-Laajasalo-argumentaatioanalyysi. Allekirjoittaneen jutuista eniten klikkauksia sai Matti Väisäsen Saviastia. Kuten ennenkin, otamme mieluusti vastaan aihe-ehdotuksia tulevalle vuodelle.
P.S. En malta olla lopuksi kirjoittamatta lyhyttä jatko-osaa kahden viikon takaiseen koronakalenteriesittelyyni. Tämä teologis-hengellinen ekumeeninen videojoulukalenteri on nyt kokonaisuudessaan katsottavissa Youtubesta tai kuunneltavissa podcasteina. Viimekertaisen postauksen jälkeen kalenterissa vierailivat koronasta selvinnyt pastori Arto Antturi, Luukkaan lakiteologiasta väitellyt kirkkoherra Kalervo Salo, UT2020-suomentaja Tuomas Juntunen, Harhaoppia-podcastin pitäjä Markus Finnilä, Herättäjä-yhdistyksen yleissihteeri Kalle Hiltunen, jesuiittaisä James Corkery, ortodoksi-isä Lars Ahlbäck, TT Eero Junkkaala, blogikollega Juho Sankamo, Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotila ja Helsingin katolisen hiippakunnan asiainhoitaja isä Marco Pasinato. Facebookissa näistä katsotuin on körttikatolinen keskustelu Kalle Hiltusen kanssa (1600 näyttöä), joka päättyy hienoon ”mariaaniseen” Siionin virteen.
P.P.S. Toivotinko jo hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta? Taisin vain sanoa, että haluaisin tehdä niin. Ehkä välttelen sitä siksi, että on vaikeaa löytää siihen sopivia sanoja. Tänä vuonna ja tässä tilanteessa en haluaisi puhua keveitä. Mutta ihan oikeasti toivomme ja toivotamme teille hyvää joulunaikaa (sehän on vasta alkanut) ja siunattua, onnellista vuotta 2021. Herran haltuun.
KATOLISTA HAPATUSTA 
Kiitos kuluneen vuoden teksteistä kaikille kirjoittajille, niitä on ollut ilo lukea. En yhtään ihmettele, että kävijäennätykset on paukkuneet. Hyvää uutta vuotta 2021! :)
TykkääLiked by 1 henkilö
Minulla on tullut keskusteluissa protestanttien kanssa esiin, että joillakin Etelä-Amerikassa asuneille on syntynyt varsin erikoinen kuva katolisuudesta. Erityisesti synkretismi ja pyhimyshartauden ylilyönnit ihmetyttävät. Joskus on tosin vaikeaa erotella, mikä näissä tapauksissa on todella ylilyöntiä ja mikä linjassa virallisen opin kanssa. Protestantit kun tuntuvat olevan taipuvaisia pitämään kaikkea pyhimyshartautta ”ylilyöntinä”. Mutta kun en itse tiedä latinalaisen Amerikan oloista ja käytännöistä juuri mitään, niin minun on hankalaa vastata heille. Ihmettelyn aiheena on myös se, että onko kirkko kyvytön puuttumaan epäkohtiin. Siltä se ainakin keskustelukumppaneideni mielestä on vaikuttanut. Itsekään en oikein tiedä ja minua kiinnostaa, miten nykyään menetellään, jos piispa tai useampikin lähtee harhapoluille.
Olisiko siis mahdollista saada postauksia näiltä tiimoilta?
TykkääLiked by 1 henkilö
Hei Petri!
Ehdottamasti aihe on hyvä. Katsotaan, kuka uskaltaisi siitä jotain sanoa. Itse en tunne aihepiiriä kovin hyvin.
Lyhyesti tulee mieleen kuitenkin jotain. Latinalainen Amerikka on kaikkinensa kokonainen maailma, johon mahtuu monenlaista. Synkretismiä mahdollisesti lähestyvät pyhimyshartauden ylilyönnit ovat ymmärtääkseni tyypillisiä kansanuskonnollisuudelle, jossa usein taustalla hyvin puutteellinen katekeesi. Toki myös kirkon paimenet ovat saattaneet laiminlyödä tehtävänsä, tai he ovat saattaneet arvioida tilannetta eri tavalla tai pitää jotain muuta asiaa tärkeämpänä prioriteettina. Näin siis ainakin yleisellä tasolla.
Itse olen vuosien aikana tutustunut aika hyvin muutamiin ihmisiin Latinalaisesta Amerikasta, ja he edustavat varsin tyypillistä, tavallista katolisuutta. Toisaalta olen heidän puheistaan saanut sen vaikutelman, että katolisella kirkolla on Latinalaisessa Amerikassa monin paikoin hyvin haastava tilanne, eikä tuloksellisen katekeesin antaminen ole mikään itsestäänselvyys. Tilannetta voi ehkä joilta osin verrata keskiaikaiseen Eurooppaan, jossa oli aika samanlaisia haasteita. (Ei sikäli, että nyky-eurooppalainen katolisuus olisi sitten joka suhteessa mikään esimerkki muille!)
TykkääTykkää