paavit

Nuoren paavin kätketty kirkko

The Young Pope-sarjan juliste. Kuva: Wikipedia

Tänä kesänä Yle esitti TV1-kanavalla alun perin syksyllä 2016 ilmestyneen TV-sarjan The Young Pope. Paolo Sorrentinon ohjaama sarja kertoo repäisevään tyyliinsä tarinan nuoresta ja komeasta, mutta samalla hyvin arvaamattomasta kirkonmiehestä, joka yllättäen valitaan paaviksi. Pääosaa esittää Jude Law.

Kun katsoin ensimmäisen jakson, en pitänyt siitä ollenkaan. Sarja vaikutti sekä mauttomalta että tylsältä. Juonena tuntui olevan lähinnä se, että nuori ja röyhkeä paavillisessa toimistossaan tupakkaa polttava ja kirsikkakokista himoava ateistipaavi tylyttää Vatikaanin palvelusväkeä ja stereotyyppisiä vallanhimoisia kardinaaleja. Tämän vuoksi en aikonut katsoa sarjaa ensimmäistä jaksoa pidemmälle.

Sarja herätti kuitenkin laajasti kiinnostusta ja blogiltamme kyseltiin, teemmekö siitä arviota. Kun siis olin jo yhden jakson katsonut, päätin uhrautua ja katsoa lisää. Sain kuitenkin pian huomata, että sarja ei vastannut lainkaan ensimmäisen jakson herättämiä negatiivisia odotuksia, vaan muuttui jakso jaksolta mielenkiintoisemmaksi. Sarjan puolivälissä huomasin jo odottavani perjantaita, jolloin The Young Popen seuraava jakso tulisi telkkarista. Lukijoillemme kuuluu siis kaunis kiitos tästä positiivisesta TV-sarjalöydöstä! (On kuitenkin syytä huomauttaa, että alaikäisille ja herkemmille katsojille sarja ei sovi, sillä siinä on silloin tällöin varsin rohkeita seksikohtauksia.)

Toisin kuin ensimmäinen jakso antaa ymmärtää, sarjan keskiössä ei ole katoliselle kirkolle irvailu tai arvokkaalla paaviusinstituutiolla pilailu, vaan se keskittyy päähenkilön arvoitukselliseen sielunmaisemaan. Nuori paavi on vanhempiaan etsivä orpo, jolla on varsin iso ego ja epäilyksiä Jumalan olemassaoloa kohtaan. Kuitenkin hänellä on toisaalta hyvin intiimi jumalasuhde, mistä on osoituksena hänen rukoustensa saamat ihmeelliset vastaukset. (lisää…)

Mainokset

Seuraa Kristusta, niin maailma pelastuu!

”Hei, mies! Mitäs sä oikein teit? Haluutsä löytää huomenna kuolleita ketunpoikasia säilykepurkit päässä? Hä? Metsän eläimet saa tuollaisista purkeista kuolettavia haavoja: valtimo poikki, kanttuvei! Vie roskat mukanas, niin maailma pelastuu!”

Supersankari Ekomies

Näin ojensi 1990-luvun TV-ohjelma Ekoistista tuttu Ekomies (Timo Vottonen) luontoon säilykepurkin heittänyttä miestä. Ekomies esiintyi lyhyissä humoristisissa ympäristövalistuspätkissä, joissa joku toimii ympäristön kannalta väärin, minkä jälkeen Ekomiehellä on sanottavanaan pari valittua sanaa.

Ajat ovat kuitenkin muuttuneet 1990-luvusta – maailma (tai luonto) nimittäin tarvitsee pelastusta vielä enemmän kuin silloin. Maailman pelastamisessa tarvitaan kuitenkin muutakin kuin Ekomiehen kaltaisia valistajia. Tarvitaan ekologista kääntymystä, ja tässä katolisella kirkolla ja sen rikkaalla perinteellä on paljon annettavaa. (lisää…)

Paavi Franciscus sateenkaaren väreissä

Paavi Franciscus on ollut tänä vuonna virassaan neljä vuotta. Hänen kautensa on osoittanut, että hän on monella tapaa hyvin erikoinen paavi. Hän on pyrkinyt uudistamaan kirkon ilmettä ja rikkonut monia rajoja. Franciscus on suuren yleisön rakastama, mutta hän on toisaalta saanut eräissä piireissä osakseen myös ankaraa vastustusta. Ainakaan tämä paavi ei tunnu jättävän ketään kylmäksi.

Franciscuksen pontifikaatin aikana monet ovat tehneet omia analyysejaan ja tulkintojaan tästä tunteita herättävästä kirkonmiehestä. Tähän joukkoon kuuluu myös Italiassa asuva ruotsalaistoimittaja Kristina Kappelin, jonka Franciscusta käsittelevä kirja Påven som kom ner på jorden (Brombergs 2016) ilmestyi tänä vuonna Kirjapajalta suomenkielisenä käännöksenä otsikolla Franciscus: Uuden ajan paavi (Kirjapaja 2017, 261 s.).

Teos on kirjoitettu dekkarimaisen mukaansatempaavasti, ja varsinkin Franciscuksen, eli Jorge Mario Bergoglion, varhaisista vaiheista kertovat luvut ovat erittäin mielenkiintoisia. Kuitenkin hänen paaviuttaan käsittelevät osiot jättävät paljon toivomisen varaa: Kappelinille teoksen suomenkielisessä otsikossa mainittu ”uusi aika” tarkoittaa nimittäin lähinnä homoliittoja ja naispappeutta.

Tämä näkyy hyvin hänen esittämässään ja myös sekulaarin median tutuksi tekemässä narratiivissa, jossa kiltti Franciscus kyllä kannattaisi näitä asioita, mutta Vatikaanin pahat kardinaalit pistävät vimmatusti hanttiin. Kappelinin teos on siis parhaimmillaan mehevä kirkkopoliittinen trilleri, mutta vakavasti otettavaa analyysia Franciscuksesta joutuu kyllä etsimään jostain muualta. (lisää…)

Top 5 paavit

Paavius on ainoa vielä tänäkin päivänä olemassa oleva instituutio, jonka historia ulottuu katkeamattomana antiikin aikaan asti. Nyt esittelyvuorossa ovatkin Top 5 paavit. Viimeaikaiset paavit, kuten Franciscus (2013–), Benedictus XVI (2005–2013) ja Johannes Paavali II (1978–2005) olisivat erinomaisia ehdokkaita Top 5 -listalle, mutta oletan, että Vatikaanin II kirkolliskokouksen aikaiset ja jälkeiset paavit ovat lukijalle melko tuttuja jo ennestään. Heitä ja heidän tekemisiään on sivuttu tällä blogillakin esimerkiksi täällä ja täällä. Tässä listassa haluan sen sijaan keskittyä vanhempiin Pietarin viran haltijoihin. Koska keskenään hyvin erilaisia paaveja on vaikea pistää parhausjärjestykseen, etenen listassani kronologisesti. Hieman toisenlaisen Top 5 paavit -listan voit katsoa täältä.

Pietari ottaa Jeesukselta vastaan taivasten valtakunnan avaimet. Pietro Peruginon (n. 1446–1523) maalaus

1. Apostoli Pietari (n. 33–67). Heti kärkeen sanottakoon, että Pietarin kutsuminen paaviksi tai Rooman piispaksi on jokseenkin anakronistista. Nimitys ”paavi” (lat. papa) nimittäin vakiintui tarkoittamaan erityisesti Rooman piispaa vasta varhaiskeskiajalla, ja lisäksi useat historioitsijat katsovat monarkkisen piispuuden rantautuneen Rooman seurakuntaan varsin myöhään. Kuitenkin paavius on ytimeltään juuri Jeesuksen Pietarille antaman erityisen viran jatkumista kirkon piispainkollegiossa, minkä vuoksi Pietaria ei voida ohittaa paaveista puhuttaessa. Pietari oli ensimmäinen apostolien joukossa (vrt. Matt. 10:2), ja tunnusti Jeesuksen ensimmäisenä Messiaaksi (Matt. 16:16). Pietari on monella tapaa esimerkillinen, mutta toisaalta myös hänen epätäydellisyytensä osoittavat kauniilla tavalla Jumalan armon ja kärsivällisyyden uskovia – ja paaveja – kohtaan. (lisää…)

Top 5: Ratzingeria suomeksi ja englanniksi

Tämän viikon Top 5:ssä esittelen mielestäni parhaat Joseph Ratzingerin/paavi Benedictus XVI:n kirjat, jotka ovat saatavilla suomeksi ja englanniksi.

suomeksi:

Benedictus XVI: Viimeisiä keskusteluja (KATT 2017)

  1. Viimeisiä keskusteluja. Tämä on viimeisin suomenkielinen Ratzinger-kirja ja myös emerituspaavin viimeinen kirja. Keskustelut käsittelevät mm. Ratzingerin elämää ja ajankohtaisia kirkkoa koskevia aiheita.
  2. Syntyi Neitsyt Mariasta. Ratzingerin Jeesus-trilogian lyhin ja helposti lähestyttävin osa, sillä aihe (Kristuksen syntymä) on suhteellisen tuttu joulua rakastavalle kansalle. Myös kronologisesti loogisin paikka aloittaa.
  3. Maailman valo. Toinen haastattelukirja Peter Seewaldin kanssa. Käsittelee laajasti eri aihepiirejä paavina olemisesta ekumeniaan ja seksuaalietiikasta uskontodialogiin. Aitiopaikka maailman ja kirkon asioihin.
  4. Jeesus Nasaretilainen. Jeesus-trilogian ensimmäinen osa, joka käsittelee Jeesuksen elämää kasteesta kirkastumiseen. Loppuunmyyty, joten pitää koluta kirjastoja ja antikvariaatteja.
  5. Jeesuksen viimeiset päivät. Jeesus-trilogian toinen osa, joka käsittelee kronologisesti ja teologisestikin ajateltuna loppuhuipennusta eli pääsiäisen tapahtumia. Sama saatavuusongelma kuin edellisessä.

englanniksi (tässä fuskaan vähän, kun on ihan mahdoton valita vain viittä): (lisää…)

Kaikki Italiani: matkaopas Italiaan, vaan ei teologiaan

Liisa Väisänen: Kaikki Italiani – Matkoja maahan josta on moneksi (Kirjapaja 2017)

Venetsia, Napoli, Bologna, Rooma, Genova, Milano, Torino, Firenze, Umbria, Sisilia: pizza, paavi, jalkapallo, museot, mafia… Mitä sinulle tulee mieleen Italiasta, sen monista kuuluisista kaupungeista ja maakunnista? Vuonna 1986 matkaoppaana aloittanut Liisa Väisänen asui Italiassa 20 vuotta, ja nyt hän on kirjoittanut katolisesta saapasmaasta kutkuttavan kirjan, joka todella kannattaa lukea.

Kaikki Italiani – Matkoja maahan josta on moneksi (Kirjapaja 2017) on jo saanut osakseen muutaman ansaitusti myönteisen kirja-arvion. Kirjavinkit-blogilla todetaan, että kirja on ”rakkaudella tehty”, ja Kirjasta kirjaan -blogilla kiinnitetään huomiota mm. mieleenpainuviin anekdootteihin Venetsian surkeista pizzoista (puu-uunit ovat siellä kiellettyjä) ja italialaisten absoluuttisesta makuaistista. Ai mistä ihmeen absoluuttisesta makuaistista?

Mieheni todistetusti erottaa koneella leikatun ilmakuivatun kinkun siitä, joka on leikattu veitsellä. Maku on kuulemma erilainen, sillä kone lämmittää kinkkua leikatessaan sitä. (s. 45)

Hauskoja tarinoita riittäisi vaikka millä mitalla, mutta tällä blogilla minua kiinnostaa kirjan kosketuspinta katolisuuden kanssa – sekä hyvät havainnot että harhaanjohtavat huhupuheet. Valitettavasti jälkimmäisiä on enemmän. Uskonnosta vääntäminen matkaoppaan kanssa voi Suomessa tuntua oudolta, mutta kuten Väisänen sanoo, Italiassa juuri uskonnosta – politiikan ohella – syntyy ”kaikkein parhaat keskustelut” (s. 76). Andiamo allora. (lisää…)

Katolinen katsaus Teologisen Aikakauskirjan vuoteen 2016

taTeologinen Aikakauskirja on teologinen tieteellinen julkaisu, joka kattaa kaikki teologiset tieteenalat. Aikakauskirjassa julkaistaan vertaisarvioinnin perusteella tutkimusartikkeleita, katsauksia, keskustelupuheenvuoroja ja kirjallisuusarvosteluja. Kyseessä on siis alaansa seuraavalle teologille oikein hyödyllinen julkaisu.

Suomalaisista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon yhä yli 70 %, mikä luonnollisesti vaikuttaa myös Teologisen Aikakauskirjan aiheisiin ja näkökulmiin. Kuitenkin Aikakauskirjassa käsitellään toisinaan myös katoliseen kirkkoon ja katoliseen teologiaan liittyviä aiheita.

Tämän korkeatasoisen julkaisun katolilaisuutta käsittelevät artikkelit ovat yleensä erittäin kiinnostavia ja asiantuntevia, minkä vuoksi luonkin lyhyen katsauksen lehden viime vuoden katolilaisesta näkökulmasta mielenkiintoiseen tarjontaan. (lisää…)