OSKARI JUURIKKALA

Runsas viikko sitten opiskelijakoti Tavasttähti kutsui emeritusprofessori Kaarlo Arffmanin puhumaan reformaatiosta. Otsikokseen legendaarinen luterilaisuuden asiantuntija valitsi Miten Turun hiippakunta luterilaistettiin? Jaamme videolle tallennetun luennon tämän viikon hapatuksena.

Johdannoksi muutama sana. Arffman on tunnettu siitä, että hän ei pelkää sanoa ääneen omaa mielipidettään. Toisaalta hän ei puhele vain lämpimikseen, vaan puhuu siitä minkä hyvin tuntee, ja tuntee hyvin sen mistä puhuu. Tämä näkyi erinomaisesti myös illan luennossa.

Luennon alussa professori joutui tosin toteamaan asettamaansa kysymykseen liittyen, että ”kunpa sen tietäisin!”. Turun hiippakunnan eli nykyisen Suomen luterilaistaminen oli nimittäin prosessi, josta on jäänyt äärettömän vähän historiallista todistusaineistoa.

Joitain on kuitenkin jäänyt. Sitä Arffman luennossa huolellisesti kävi läpi. Luennon johdantojaksossa (minuutit 1-18) hän kuvaili olosuhteita, joissa luterilaisuus saapui Suomeen. Tämä jakso yksinäänkin on kuulemisen arvoinen, jos on aiemmin lukenut kaavamaisia myyttejä korruptoituneesta keskiajan kirkosta. Yksinkertaisten selitysten sijaan Arffman tarjosi tarkkanäköisen ja ajatuksia herättävän katsauksen siihen, miten myöhäiskeskiajan kirkko ja yhteiskunta oikeastaan toimivat.

Kuninkaan kirkollinen anastusoperaatio seurakuntalaisten silmin

Johdantojakson jälkeen (noin 18:30 kohdalla) mennään pääkysymykseen. Arffman puhuu ensin kuningas Kustaa Vaasan suorittamista toimenpiteistä sekä niiden vaikutuksesta Suomessa. Erityisen ajatuksia herättäviä olivat eräiden tuomioistuinten asiakirjojen välittämät tiedot siitä, miten seurakuntalaiset reagoivat kirkon omaisuuden takavarikointiin kruunulle (katso noin 26 minuutin kohdalla).

Taitavana asiantuntijana kokenut professori kuvailee vähäistenkin asiakirjojen välittämää tilannetta varsin elävästi. Hän osaa myös asettaa kuulijan tilanteeseen, jossa seurakuntalaisten mielissä ovat vastakkain keskiajan suurpyhimys, diakoni Laurentius (225-258) ja uusi, kuninkaalle lammasmaisesti kuuliainen papisto (noin 30 minuutin kohdalla).

Papiston muuttuvat kasvot

Toinen hyvin kiintoisa teema on se, miten papisto muutettiin vaivihkaa luterilaiseksi (noin 33 minuutin kohdalta eteenpäin). Tästäkään ei ole tarkkoja tietoja, mutta Arffman saa jälleen paljon irti vähästäkin aineistosta. Tärkeässä roolissa oli kuninkaan 1537 ottama askel ryhtyä avoimemmin muuttamaan kirkkoa. Kuvaus papin aseman muutoksesta on jälleen hyvin mielenkiintoinen.

Ainakin itse jäin pohtimaan sitä, miten Arffmanin mukaan kymmenyksiä koskeva käytäntö muuttui tiukemmaksi. Naimisissa elävän papin elämäntapa ja asema suhteessa seurakuntaan ja seurakuntalaisiin muuttui niin, että hänestä tuli ennen kaikkea virkamies (katso noin 42 minuutin kohdalta).

Viimeisessä jaksossa (noin 45 minuutin kohdalta eteenpäin) palataan isoon kuvaan eli kansainväliseen tilanteeseen Kustaa Vaasan kuoltua ja siihen, miten se heijastui Suomeen. Arffman tuo jälleen esille sen, että katolisuus näyttää olleen pitkään varsin vahvoilla, vaikka emme tunnekaan yksityiskohtia. Turun hiippakunnan luterilaistaminen vietiin kuitenkin loppuun Kaarle-herttuan päästyä valtaan.

Jos pidät videosta, niin muista tykätä ja jakaa muillekin!