kirkolliskokoukset

Veli-Matti Kärkkäinen uskosta, teoista ja vanhurskauttamisesta

Veli-Matti Kärkkäinen

Helluntailaisten Ristin Voitto -lehti julkaisi hiljattain avoimen kirjeeni helluntailaisille sekä kahden helluntaivaikuttajan vastauksen siihen. Yksi reformaation merkkivuoden hedelmistä voisikin olla katolilaisten ja helluntailaisten keskusteluyhteyden syventyminen ja näiden yhteisöjen uskovien keskinäinen lähentyminen.

Hyvän tilaisuuden dialogin jatkamiseen tarjoaa Ristin Voiton päätoimittajan Leevi Launosen ja Elina Raution (toim.) kirja Yksin uskosta, Yksin armosta: Uskonpuhdistuksen merkitys nykyajalle (Aikamedia 2017). Kuten päätellä saattaa, kirja on julkaistu reformaation merkkivuoden kunniaksi.

Yksi kirjan artikkeleista on tämän blogin kannalta erityisen mielenkiintoinen, sillä se käsittelee ekumeenisesta näkökulmasta reformaation ytimessä ollutta katolis-protestanttista kiistaa. Artikkeli on aivan kirjan alkupuolella, ja sen on kirjoittanut helluntaitaustainen (nykyään luterilainen) Fullerin teologisen seminaarin (USA) systemaattisen teologian professori Veli-Matti Kärkkäinen, tällä hetkellä kaiketi tunnetuin ja merkittävin suomalaisteologi maailmalla.

Artikkelin otsikko on ”Usko ja teot – vanhurskauttaminen ja pyhitys. Sittenkin samoilla linjoilla?” (s. 33-45) Kärkkäisen jutussa on niin paljon painavaa asiaa, sekä kiitettävää että kritisoitavaa, etten tässä kirja-arviossa valitettavasti nyt huomioi kirjan muita artikkeleita lainkaan. (lisää…)

Mainokset

Top 5 kirkkoisät: kolminaisuus

Lyonin piispa Irenaeus

Tällä viikolla esittelen Top 5 kirkkoisät. Kaikista kirkkoisistä vain viiden valitseminen on kuitenkin vaikeaa, joten keskityn tällä listalla kolminaisuusopin muotoutumiseen kannalta merkittäviin kirkkoisiin.

1. Irenaeus (n. 135–n. 202). Varhaisista kirkkoisistä Irenaeuksen teologia ennakoi hämmästyttävän selvästi kolminaisuusoppia. Hän kuvaa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen välistä suhdetta metaforalla, jossa Sana ja Viisaus, eli Poika ja Pyhä Henki ovat Isän kädet. Irenaeuksen jumalakuvan trinitaarisuudesta kertoo muun muassa se, että hän ei useimpien muiden varhaisten kirkkoisien tavoin samaista Sanaa ja Viisautta toisiinsa, vaan kutsuu Henkeä Viisaudeksi. Näin ollen kaikki persoonat toimivat yhdessä sekä maailman luomisessa että ihmisen pelastamisessa. (lisää…)

Mitä Trentossa tapahtui?

John O’Malley, S.J.

Trenton kirkolliskokous (1545-1563) tunnetaan aika laajasti nimeltä, mutta harvapa osaisi kertoa mitään yksityiskohtaista tästä katolisen kirkon konsiilista, jonka päätarkoituksena oli vastata reformaation haasteeseen kirkon uudistamiseksi.

Valikoituja Trenton konsiilin kaanoneita eli tuomiolauseita kierrätetään tiukemmissa luterilaisissa piireissä todisteina siitä, että Trento tuomitsi luterilaisen (lue: raamatullisen) opin ja osoitti siten edustavansa pahuuden voimia. Trento-kortti putoaa usein myös katolisten traditionalistien hihasta, mutta konsiilin historiaa ei näytä tuntevan juuri kukaan – se on ammattiteologien enemmistöllekin aivan hämärän peitossa.

Tähän on syynsä, kuten opin lukiessani kirkkohistorioitsija John O’Malleyn suhteellisen tuoretta kirjaa Trent: What Happened at the Council (Belknap Press 2013). Paolo Sarpin vuonna 1619 julkaistu Trenton konsiilin historia oli niin paavinvastainen, että se päätyi pian (Trenton sivutuotteena syntyneelle) kiellettyjen kirjojen listalle, eikä sen kumoamukseksi 1650-luvulla laadittu kardinaali Pietro Sforza Pallavicinon paavillinen vastine ollut yhtään sen puolueettomampi. (lisää…)