Katsaukset

Hapatuspäivä – Luentoja, keskusteluja ja hyviä uutisia

Aku Visalan kommenttipuheenvuoro

12.5.2018 Järjestimme Studium Catholicumilla kaikkien aikojen ensimmäisen hapatuspäivän. Tilaisuudessa tiimimme jäsenet ja vieraileva tähti dominikaaniveli Gabriel Salmela (jonka luona Studiumilla olimme itse vieraina) pitivät kukin oman esitelmänsä, joihin saimme kommenttipuheenvuorot Timo Keskitalolta, Aku Visalalta ja Antoine Lévyltä. Veli Gabrielin luentoa kommentoi Oskari Juurikkala, sillä Olli-Pekka Vainiolle, jonka oli alun perin tarkoitus kommentoida veli Gabrielin esitelmää, tuli viime hetkellä este. Sama uhkasi käydä myös isä Oskarille itselleen, joka oli viime hetkellä sairastunut, mutta joka väsymyksestä huolimatta suoriutui omasta luennostaan ja kommenttipuheenvuorostaan erinomaisesti. Kaiken kaikkiaan olemme oikein tyytyväisiä siihen, miten hapatuspäivä sujui ja aiomme järjestää sellaisen myös ensi vuonna. Julkaisimme blogillamme Emil Antonin ja allekirjoittaneen esitelmistä tiivistelmät (täällä ja täällä) viime viikolla.

Kommentoidessaan Emilin luentoa Timo Keskitalo valotti mielenkiintoisella tavalla kristinuskon tilaa Irakissa, jossa kirkko yhtäältä kipuilee ikivanhojen ja kunniakkaiden perinteidensä säilyttämisessä ja toisaalta uuden sukupolven saavuttamisessa, jota vaikeuttaa esimerkiksi kirkon vaalima kieli, jota harva nuori enää puhuu. Omaa luentoani kommentoidessaan Aku Visala esitti platonismin yhä varteenotettavia puolia tuoreesti ja innostavasti niin kuin uskonnonfilosofian rautainen ammattilainen vain osaa.

Emil Antonin luento

(lisää…)

Mainokset

Katolinen katsaus Teologisen Aikakauskirjan vuoteen 2017

Viime vuonna tein katsauksen edeltäneen vuoden Teologisen Aikakauskirjan katolisesta näkökulmasta kiinnostavaan antiin, ja nyt on uuden katsauksen aika. Teologisessa Aikakauskirjassa julkaistaan teologiaan liittyviä tutkimusartikkeleita, katsauksia, keskustelupuheenvuoroja ja kirjallisuusarvosteluja. Lehti kuuluukin jokaisen ammattiteologin lukemistoon.

Vuonna 2017 Aikakauskirjassa ilmestyi joitain katolista kirkkoa tai katolista teologiaa käsitteleviä artikkeleita. Viime vuonna ilmestyi myös odotettavasti reformaation merkkivuoteen liittyviä artikkeleita, joista osan voi katsoa olevan relevantteja myös blogimme kannalta.

Varsinaisten artikkeleiden lisäksi katolista lukijaa saattaa kiinnostaa myös numerossa 3/2017 ilmestynyt uskonnonfilosofian emeritusprofessori Simo Knuuttilan kirja-arvio kolmesta The Catholic University of America Pressin vuonna 2015 julkaisemasta katolista teologiaa käsittelevästä teoksesta, jotka ovat Johathan J. Sanfordin Before Virtue: Assessing Contemporary Virtue Ethics (280 s.), Bernhard Blackenhornin The Mystery of Union with God: Dionysian Mysticism in Albert the Great and Thomas Aquinas (508 s.) ja Thomas J. Whiten The Incarnate Lord: A Thomistic Study in Christology (534 s.). (lisää…)

2017 ja 2018

Hyvää uutta vuotta 2018 kaikille Katolista hapatusta -blogin lukijoille! Tässä lyhyessä postauksessa kerromme jotain ensimmäisen vuotemme saavutuksista ja toisen vuotemme suunnitelmista.

Blogimme perustettiin tammikuussa 2017. Siitä lähtien julkaistuja artikkeleita on kertynyt uskolliseen viikkotahtiin 52, näyttökertoja yhteensä yli 26 800, tilaajia noin 400, Facebook-tykkääjiä piirun verran enemmän. Kommentteja on tullut 101 kappaletta. Hakusanat, joilla blogille useimmin tultiin netin hakukoneista, olivat ”katolista hapatusta” ja ”italian maakunnat”.

Italian maakunnat? Niin, kävikin sillä lailla, että vuoden 2017 luetuimmaksi artikkeliksemme nousi – vähän kuin vahingossa – allekirjoittaneen kirja-arvio Kaikki Italiani: matkaopas Italiaan, vaan ei teologiaan. Varsinaisina pääteemoinamme olivat kuitenkin Suomi100 ja Reformaatio500, ja jälkimmäiseen liittyvätkin seuraavaksi luetuimmat juttumme, nimittäin Oskari Juurikkalan jutut Lutherista ja ehtoollisesta.

Ehtoollista käsittelevä artikkeli oli yksi neljästä kirja-arviosta, jotka käsittelivät Perussanoman julkaisemaa kirjasarjaa Uskonpuhdistuksen sanoma tänään. Myös Eetu Mannisen suosituin juttu liittyi tähän sarjaan, nimittäin Teesejä vanhurskauttamisesta: onko yksimielisyys mahdollinen? Muita suosikkeja olivat Neokatekumenaalinen kääntymykseni, Kasvavaa yhteyttä – mutta kenen kanssa? ja Mitä Trentossa tapahtui? Näistä viimeinen julkaistiin myös viroksi Meiekirik-sivustolla.

Vuoden 2018 teema ja Hapatus-päivä

Vuonna 2018 jatkamme tuttuun tahtiin maanantaipostauksiamme. Pääteemamme kuitenkin muuttuvat, ja nyt onkin aika julistaa vuoden 2018 uudet painotusalueemme: ne ovat antiikki ja keskiaika!

Muistakin aiheista tulee toki juttuja, ja ainakin omissa artikkeleissani viime vuoden teema jatkuu vielä jonkin aikaa. Sitten tarkoituksenani on kuitenkin alkaa perehtyä muinaiseen ja keskiaikaiseeen Lähi-Itään, erityisesti Irakiin (Mesopotamia, Babylonia, Assyyria). Oskari ja Eetu pysyttelevät enemmän Euroopassa: Kreikka ja Rooma, itä ja länsi. Jakolinjat eivät kuitenkaan ole mitenkään tiukat. Tarkempia juttujen aiheita saa myös toivoa!

Toisena uutuutena julistamme Hapatus-päivän, joka on yhden päivän mittainen teologiatapahtuma, jossa voi tavata Katolista hapatusta -tiimiämme, kuunnella mielenkiintoisia esitelmiä ja esittää kysymyksiä. Näillä näkymin päivä pidetään Studium Catholicumissa Helsingissä kevätkauden aikana, tarkka päivä vahvistetaan lähiaikoina. Paikkoja on rajoitetusti, joten seuratkaa blogia ja sen Facebook-sivua viikottain kalenteri kädessä!

Tämän artikkelin kommenttiosioon kutsumme teitä lukijoita jakamaan jotain siitä, mitä olette kenties blogiltamme vuonna 2017 saaneet ja mitä siltä vuonna 2018 toivotte. Vielä kerran kiitos teille kaikille kuluneesta tuplamerkkivuodesta 2017 ja hyvää uutta vuotta 2018!

Katolinen katsaus Teologisen Aikakauskirjan vuoteen 2016

taTeologinen Aikakauskirja on teologinen tieteellinen julkaisu, joka kattaa kaikki teologiset tieteenalat. Aikakauskirjassa julkaistaan vertaisarvioinnin perusteella tutkimusartikkeleita, katsauksia, keskustelupuheenvuoroja ja kirjallisuusarvosteluja. Kyseessä on siis alaansa seuraavalle teologille oikein hyödyllinen julkaisu.

Suomalaisista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon yhä yli 70 %, mikä luonnollisesti vaikuttaa myös Teologisen Aikakauskirjan aiheisiin ja näkökulmiin. Kuitenkin Aikakauskirjassa käsitellään toisinaan myös katoliseen kirkkoon ja katoliseen teologiaan liittyviä aiheita.

Tämän korkeatasoisen julkaisun katolilaisuutta käsittelevät artikkelit ovat yleensä erittäin kiinnostavia ja asiantuntevia, minkä vuoksi luonkin lyhyen katsauksen lehden viime vuoden katolilaisesta näkökulmasta mielenkiintoiseen tarjontaan. (lisää…)