Hapatuspäivä – Luentoja, keskusteluja ja hyviä uutisia

EETU MANNINEN

Aku Visalan kommenttipuheenvuoro

12.5.2018 Järjestimme Studium Catholicumilla kaikkien aikojen ensimmäisen hapatuspäivän. Tilaisuudessa tiimimme jäsenet ja vieraileva tähti dominikaaniveli Gabriel Salmela (jonka luona Studiumilla olimme itse vieraina) pitivät kukin oman esitelmänsä, joihin saimme kommenttipuheenvuorot Timo Keskitalolta, Aku Visalalta ja Antoine Lévyltä. Veli Gabrielin luentoa kommentoi Oskari Juurikkala, sillä Olli-Pekka Vainiolle, jonka oli alun perin tarkoitus kommentoida veli Gabrielin esitelmää, tuli viime hetkellä este. Sama uhkasi käydä myös isä Oskarille itselleen, joka oli viime hetkellä sairastunut, mutta joka väsymyksestä huolimatta suoriutui omasta luennostaan ja kommenttipuheenvuorostaan erinomaisesti. Kaiken kaikkiaan olemme oikein tyytyväisiä siihen, miten hapatuspäivä sujui ja aiomme järjestää sellaisen myös ensi vuonna. Julkaisimme blogillamme Emil Antonin ja allekirjoittaneen esitelmistä tiivistelmät (täällä ja täällä) viime viikolla.

Kommentoidessaan Emilin luentoa Timo Keskitalo valotti mielenkiintoisella tavalla kristinuskon tilaa Irakissa, jossa kirkko yhtäältä kipuilee ikivanhojen ja kunniakkaiden perinteidensä säilyttämisessä ja toisaalta uuden sukupolven saavuttamisessa, jota vaikeuttaa esimerkiksi kirkon vaalima kieli, jota harva nuori enää puhuu. Omaa luentoani kommentoidessaan Aku Visala esitti platonismin yhä varteenotettavia puolia tuoreesti ja innostavasti niin kuin uskonnonfilosofian rautainen ammattilainen vain osaa.

Emil Antonin luento

Luennot Tuomas Akvinolaisesta

250px-Maximos_tunnustaja_w

Maximos Tunnustaja (n. 580–662)

Oskarin luento ”Oliko Tuomas Akvinolainen sittenkin väärässä Aristoteleesta ja ihmisluonnosta?” käsitteli Tuomas Akvinolaisen (1225–1274) Aristoteles-tulkintaa ja vertaili sitä Maximos Tunnustajan käsityksiin. Luennossa rinnastettiin Platonin ja Aristoteleen näkemykset ihmisluonnosta, joista ensimmäinen näkee ihmisen ”vertikaalisesti” suhteessa ikuisiin ideoihin, kun taas jälkimmäinen ”horisontaalisesti” suhteessa kaikkiin ihmislajia edustaviin yksilöihin (kaikille ihmisille yhteinen piirre on, että he ovat rationaalisia eläimiä). Tuomaan ajattelusta löytyy elementtejä molemmista näkökulmista, mutta eri tasoilla, sillä platonismi vaikuttaa lähinnä teologisen struktuurin tasolla, kun taas luotua todellisuutta koskeva metafysiikka on Tuomaalla aristoteelista. Tämä luo hänen ajatteluunsa jännitteen, joka näkyy ristiriitaisina tulkintoina esimerkiksi koskien luonnollista moraalilakia. Oskarin mukaan Maximoksen ajattelussa jännite on ratkaistu paremmin, koska hän on hienosäätänyt aristoteelista metafysiikkaa kristologisen dogman valossa. Luennon jälkeen Oskari kävi kiinnostavan vuoropuhelun Suomen ainoan Maximos-asiantuntijan ja dominikaani-isä Antoine Lévyn kanssa.

Gabriel Salmela, O.P. Kuva: Studium.fi

Luennossaan ”Tuomas ja theosis: Akvinolainen ja jumalallistuminen” veli Gabriel tarkasteli myös Tuomas Akvinolaista näkökulmanaan kysymys siitä, esiintyykö hänen ajattelussaan itäiselle kristillisyydelle ominaista theosis- eli jumalallistumisoppia. Luennossa tätä arvioitiin Gösta Hallonstenin kriteereillä, joiden mukaan henkilön ajattelussa tulee esiintyä opille olennainen käsitteistö (adoptio, filiaatio), käsitys ihmeellisestä vaihdannaisesta sekä Jumalan kuvallisuuteen perustuva ja Kristuksen kaltaisuutta päämääränään pitävä ihmiskuva. Lisäksi theosiksen tulee kattaa kokonaisvaltaisesti luomisen, inkarnaation ja pyhityksen päämäärän. Esitelmässään Gabriel päätyi tulokseen, että vaikka theosiksesta puhuvat kohdat ovat Tuomaalla melko harvassa, opin keskeiset elementit kuitenkin löytyvät häneltä.

Hapatuspäivän osallistujia

Kesäloma ja hapatustiimin uusi jäsen

Luennot herättivät paljon keskustelua ja yleisön joukosta esitettiin hyviä kysymyksiä ja kommentteja. Luentoja seuranneiden keskustelujen lisäksi järjestimme lopuksi myös vapaamuotoisemman kysymyksiä ja vastauksia -muotoisen osion, jonka yhteydessä julkistimme paikalla olleille iloisen uutisen: teologian maisteri Joona Korteniemi, joka on pitänyt vuodesta 2013 vanhoillislestadiolaisuutta käsittelevää Hulluinhuonelainen-blogia, tulee hapatustiimimme neljänneksi jäseneksi ensi syksyllä. Joona liittyi katoliseen kirkkoon toissapäivänä,19.5.

Joonan liittyminen tiimiin on blogillemme suuri kunnia, sillä hänen aiempi bloginsa on ollut yli 700 000 näyttökerrallaan Suomen luetuimpia ja kommentoiduimpia kristillisiä blogeja.

Toisena ilmoitusasiana on Katolista hapatusta-blogin kesäloma, joka alkaa kesäkuun alussa ja kestää elokuun loppuun. Emme tänä aikana kuitenkaan kokonaan lopeta julkaisutoimintaa, vaikkakin julkaisutahti muuttuu harvemmaksi ja epäsäännöllisemmäksi. Pysykää siis kanavalla.

Lopuksi haluan toivottaa kaikille lukijoillemme oikein hyvää kesää!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s