Top 5: rukous ja hartaus

Kesällä käy helposti niin, että loman ja rentoutumisen lomassa myös rukous ja hartauselämä lopahtavat. Asian tulisi olla toisin päin. Kesällä on enemmän rauhaa, jolloin on helpompi omistaa aikaa Jumalalle. Myös luonnon kukinto ja kauneus kutsuvat ylistämään kaiken Luojaa.

Erilaisia rukouksia löytyy esimerkiksi Katolisen kirkon sivuilta. Tässä muutamia vinkkejä helposta haastavampaan.

Albrecht Dürerin (1471-1528) Rukoilevat kädet

1. Kiittäminen. Kiitollisuus avaa sydämen Jumalan lahjoille. Se kutsuu Pyhää Henkeä luokseen. Kiitollisuus on asenne, mutta se on myös tekoja. Monia meistä on kotona kasvatettu kiitollisuuteen pienin muistutuksin esimerkiksi aterian päätyttyä: ”Miten sanotaan?” – ”Kiitos.” Samalla tavoin voimme yrittää usein muistaa kiittää Jumalaa mitä monenlaisimmista asioista. Nukkumaanmenon hetki on erityisen sopiva ajankohta. Toisaalta kiitollisuutta on hyvä harjoittaa päivän muinakin hetkinä, koska joka hetkellä on oma korostuksensa. Heti aamulla herätessäni voin väsymyksestäni huolimatta sanoa esimerkiksi: kiitos että olen elossa; kiitos valosta, kiitos lintujen laulusta; kiitos siitä että olen Sinun.

2. Angelus eli Herran enkeli. Perinteinen keskipäivän rukous. Angelus muistuttaa meitä lihaksi tulleen Jumalan ihmeestä. Se kehottaa meitä kiitollisuuteen ja kannustaa meitä vastaamaan anteliaasti Jumalan kutsuun. (Eetu Manninen on kirjoittanut Angelus-rukouksesta syvällisen kommentaarin Neitsyt Marian näkökulmasta: osa 1 ja osa 2.) Vinkki: jos rukousta on vaikea muistaa keskipäivällä, ohjelmoi muistutus kännykkään tai rukoile se vapaasti muuhun aikaan.

3. Isä meidän eli Herran rukous. Monien pyhimysten mukaan täydellinen rukous. Olemme oppineet sen suoraan Jumalan huulilta. Isä meidän -rukous sisältää kaikki pyynnöt, ja se sisältää ne oikeassa järjestyksessä. Sitä voi rukoilla usein, tai mietiskellen rauhassa kutakin eri pyyntöä. Isä meidän on kristityn erityinen rukous: meitä sanotaan Jumalan lapsiksi, ja niitä me olemmekin Kristuksessa, ikuisessa Jumalan Pojassa. (Rukous on tässä keskimmäisenä, sillä sen tulisi olla kaiken rukouksen keskipiste. Vuorisaarnassa Isä meidän -rukous on juuri vuorisaarnan keskikohdassa, Matteuksen 6 luvun keskiosassa.)

Herran rukouksesta on runsaasti hienoja kommentteja, kuten Katolisen kirkon katekismus, osa 4.2 (pdf). Englanniksi on tarjolla myös erinomaisia videoita, katso esimerkiksi Scott Hahn ja Robert Barron.

4. Mietiskely eli vapaa sisäinen rukous. Todellisen, elävän, henkilökohtaisen Jumala-suhteen avain ja salaisuus. Siitä voisi puhua tunteja sekä yleisesti että kahden kesken. Mutta alkuun ei tarvita teoriaa, tarvitaan vain uskallusta. Sisäinen rukous on sielun ja sydämen avaamista Jumalalle. Se on henkilökohtaisten asioiden jakamista Jumalan kanssa. Se on Pyhän Hengen johdatusta ja kuuntelemista. Se on Jumalan Sanan mietiskelyä. Sen keskiössä tulisi olla Jeesus Kristus, jonka tunnemme erityisesti pyhien evankeliumien kautta. Erilaiset kristilliset mietiskelykirjat kuten pyhän Josemaría Escriván Tie-kirja ovat myös suuresti avuksi (osta suomeksi; netissä mm. englanniksi).

Isä Jacques Philippe tarjoaa hyvä vinkkejä alkuun pääsemiseksi. Katolisen kirkon katekismus käsittelee aihetta 4. osassa (erityisesti nn. 2705-2758).

Rukouselämän ruokkimiseksi on erittäin suositeltavaa harjoittaa säännöllistä hengellistä lukemista. Eräs perinteinen tapa on lukea noin 10 minuuttia joka päivä, ja lisäksi 5 minuuttia Uutta testamenttia. Hyvää kirjallisuutta on runsaasti. Suomeksi katolista hengellistä kirjallisuutta myy netissä Katolinen kirjakauppa. Laajempi lista hengellisistä klassikoista löytyy esimerkiksi tästä linkistä (englanniksi, pdf).

5. Pyhä messu. Kristillisen elämän perusta ja huippu. Siinä missä Isä meidän on Jeesuksen meille opettama rukous, pyhä messu on erityisellä tavalla Kristuksen omaa rukousta kirkkonsa päänä. Messu pitää sisällään kaikki kristillisen rukouksen ulottuvuudet. Meidän tulisi osallistua messuun rukouksen hengessä, yhtyen aktiivisesti kirkon rukoukseen. Messuun osallistuminen ei aina tunnu helpolta. Se vie aikaa, ja se vaatii ponnistusta. On myös opittava ymmärtämään paremmin, mitä messun eri vaiheissa tapahtuu. Mutta se on moninkertaisti vaivan arvoista. Kirjallisuutta löytyy esimerkiksi aiemmasta linkistä. Lisäksi suosittelen Scott Hahnin inspiroivia, syvällisiä videoita ja esitelmiä (esim. 1, esim. 2, esim. 3, esim. 4).

Top 5: Augustinusta suomeksi

Tämän viikon TOP 5:ssä esittelen Augustinuksen teoksia, jotka ovat saatavilla suomeksi. Toistaiseksi hänen teoksistaan on tehty suomenkielisiä käännöksiä melko vähän, mutta niiden avulla Augustinuksesta kiinnostunut pääsee hyvään alkuun.

Tunnustukset. Aurkinko kustannus

Tunnustukset. (Aurinko kustannus 2010 [1947]) Augustinuksen tunnetuin teos, joka kuuluu jokaisen vähänkään kirkkoisistä tai ylipäätään teologiasta kiinnostuneen välttämättömään yleissivistykseen. Kirjat 1-9 ovat kertomus nuoren Augustinuksen intohimoisesta totuuden etsinnästä, jonka päätteeksi hän pääsee turvallisesti äitikirkon helmoihin. Kirjat 10-13 sisältävät pohdintaa erilaisista aiheista, kuten muistista, ajasta ja ikuisuudesta sekä luomisesta. Otto Lakan alun perin 1940-luvulla tekemän käännöksen kieli on kuitenkin hyvin vanhahtavaa.
Jumalan valtio. (WSOY 2003) Tunnustusten ohella Augustinuksen merkittävimpiä teoksia. Kyseessä on mammuttimainen järkäle, jonka kaikkiaan 22 kirjasta on käännetty suomeksi kirjat 1-10. Tämä Heikki Koskenniemen laatima erinomainen suomennos ilmestyi vuonna 2003, eikä jatkoa ole ainakaan toistaiseksi ilmestynyt. Painos on loppuunmyyty, joten kirjaa joutuu haeskelemaan esimerkiksi nettihuutokaupoista.
Henki ja kirjain. (Aurinko kustannus 1982) Augustinuksen pelagiolaiskiistan alkuvaiheessa kirjoittama armo-oppia käsittelevä teos, joka vaikutti merkittävästi Lutheriin ja jonka jokaisen aiheesta kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti lukea. Jukka Thurénin käännös on vuodelta 1982.
Usko, toivo, rakkaus. (Kirjapaja 2004) Augustinuksen myöhäisvaiheen teos, jossa hän käsittelee tyylilleen poikkeuksellisen systemaattisesti kristillisen uskon sisältöä. Timo Nisulan erittäin sujuva ja helppolukuinen käännös on ilmestynyt vuonna 2004. Painos on loppuunmyyty, joten tässä teoksessa on samanlainen saatavuusongelma kuin Jumalan valtion suomennoksessa.
Ennen kristityksi kääntymistään Augustinus teki menestyksekkään uran puhetaidon opettajana, mikä näkyi myös hänen saarnojensa laadussa. Tämän vuoksi on syytä tutustua myös niihin, ettei kuva hänestä jää vajavaiseksi. Valikoimia Augustinuksen saarnoista onkin ilmestynyt suomeksi jonkin verran. Varhaisimpana tuntemanani esimerkkinä on Johanna Thurénin toimittama Pääsiäispuheita (SLEY-kirjat 1985). Uudempia kokoelmia ovat Timo Nisulan eläväiseen tyyliinsä kääntämät Saarnoja (Kirjapaja 2005), otsikolla Kaikki rakkaudesta (Kirjapaja 2016) ilmestyneet Augustinuksen saarnat Ensimmäisestä Johanneksen kirjeestä ja kokoelma joulusaarnoja otsikolla Jumala syntyi ihmiseksi (Perussanoma 2016). Myös Timo Nisulan ja Anni Maria Laaton kääntämiä Augustinuksen naisille osoittamia kirjeitä sisältävä kokoelma Kirjeitä sisarille (Kirjapaja 2009) on erittäin mielenkiintoinen ja ehdottomasti lukemisen arvoinen.

Kesäloman top vitoset

Kesä-heinäkuussa hapatusta.net jää ikään kuin kesälomalle. Sanon ”ikään kuin”, koska jatkamme julkaisuja joka maanantai klo 8:00. Emme kuitenkaan julkaise pitkiä artikkeleita, vaan lepäämme kirjoitustyöstä ja julkaisemme sen sijaan lyhyitä TOP 5 -listoja eri aiheista. Aloitan tänään TOP 5 Euroopan katolisilla mailla ja matkakohteilla, joissa kannattaisi harkita käydä kesäloman aikana.

Vatikaanin Pietarinkirkko

Vatikaani. Maailman katolisin maa, mutta myös maailman pienin maa. Samalla saa hoideltua pakostikin Italian ja sen pääkaupungin Rooman, jonka keskellä Vatikaani sijaitsee. Näe paavi ja Pietarinkirkko.
Malta. Pieni perikatolinen saarivaltio keskellä Välimerta. Satoja hienoja kirkkoja erityisesti 1500-1700-luvuilta, jolloin saarta hallitsivat johanniitat eli katolinen ritarisääntökunta. Paavalikin kävi täällä.
Puola. 1500-1700-luvuilla kukoisti myös katolinen Puola, jonka kuningas Sigismund (1566-1632) oli hetken aikaa Suomenkin valtias. Käy kuninkaallisessa Krakovassa ja tee pyhiinvaellus Częstochowan Mustan Madonnan luo.
Espanja. Suomalaiset tuntevat jo aika hyvin Santiagon tien, jota pitkin kävellessä voi nähdä aika ison osan Espanjaa, mukaan lukien omanlaisensa baskialueet ja Galician. Vanha kirkollinen keskus löytyy Toledosta.
Portugali. Tänä vuonna vietetään paitsi Suomen itsenäisyyden, myös Fatiman ilmestysten 100-vuotisjuhlaa. Fatiman lisäksi kannattaa käydä tietysti Lissabonissa, pyhän Antoniuksen (1195-1231) kotikaupungissa.

Halpoja lentolippuja voi etsiä esim. sivustoilta momondo.fi ja parisrio.com, jotka keräävät tietoja useilta matkatoimistoilta ja lentoyhtiöiltä. Kaikkien halvimpia matkatoimistoja kannattaa kuitenkin harkita tarkkaan, sillä monilla on niiden palveluista heikkoja kokemuksia. Turvallisinta lienee ostaa lippu suoraan lentoyhtiöltä tai luotettavalta matkatoimistolta.

Monien uskontojen ja katsomusten Suomi

Yksi monista mielenkiintoisista julkaisuista Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi on Kirkon tutkimuskeskuksen Monien uskontojen ja katsomusten Suomi, jonka voi lukea ilmaiseksi netistä (ks. linkki). Artikkelikokoelmasta saa erinomaisen käsityksen Suomessa toimivista uskonnollisista yhteisöistä ja siitä, kuinka ne ovat vaikuttaneet suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kirjan ovat toimittaneet Ruth Illman, Kimmo Ketola, Riitta Latvio ja Jussi Sohlberg. Kirjan kirjoittajien joukossa ovat mm. herätysliiketutkija Hanna Salomäki, Suomen Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen, mormonismitutkija Kim Östman, Kirkkohallituksen ekumenia-asiantuntija Tomi Karttunen sekä TV:stäkin tuttu Aram Aflatuni. Seuraavassa poimin kirjasta joitain makupaloja. (lisää…)

Maailman hienoin esitys: Jumalan luova toiminta ja evoluutio

Richard Dawkins. Kuva: Shane Pope

Englantilainen evoluutiobiologi Richard Dawkins on aikamme tunnetuimpia ateisteja. Monet muistavat hänet vuonna 2006 julkaistusta populaarikirjasta Jumalharha (God Delusion), jossa Dawkins pyrkii osoittamaan (tosin varsin kehnoin argumentein), että Jumalaa ei lähes varmasti ole olemassa. Dawkins edustaa uusateismina tunnettua ateistista uskontokritiikkiä, jonka muita tunnettuja nimiä ovat Daniel Dennett, Sam Harris ja Christopher Hitchens.

Tämän taustan vuoksi monet kristityt näkevät Dawkinsin lähes yksinomaan ateistina ja kristinuskon vastustajana. Kuitenkin hän on myös merkittävän uran tehnyt tiedemies ja tieteen popularisoija. Hän tuli laajan yleisön tietoisuuteen jo vuonna 1976 evoluutioteoriaa käsittelevällä kirjallaan Geenin itsekkyys (The Selfish Gene) ja on sittemmin kirjoittanut useita muitakin evoluutioaiheisia teoksia.

Tällainen on myös hänen suhteellisen tuore evoluutioteoriaa esittelevä populaari teoksensa The Greatest Show on Earth: The Evidence for Evolution (Black Swan 2009, 470 s.). Itse luin kirjan englanninkielisenä, mutta teos on saatavilla myös suomeksi otsikolla Maailman hienoin esitys: Evoluution todisteet (Terra Cognita 2009, 435 s.). Mielestäni teos on oikein mielenkiintoinen ja suosittelen kristittyä lukijaakin tarttumaan siihen ennakkoluulottomasti. (lisää…)

Luterilais-katolisen dialogin kulisseissa

Yhdysvaltalaisen luterilaisen pastorin Paul C. Empien (1909-1979) pieni kirja Lutherans & Catholics in Dialogue: Personal Notes for a Study (Philadelphia: Fortress Press 1981) on vaikuttavaa luettavaa siitä, mitä tapahtui, kun luterilaiset ja katolilaiset istuutuivat 400 vuoden mykkäkoulun jälkeen saman pöydän ääreen keskustelemaan sekä yhdistävistä että erottavista uskonasioista.

Ekumeeniset dialogit katolilaisten ja luterilaisten välillä alkoivat Vatikaanin II kirkolliskokouksen (1962-1965) seurauksena vuonna 1965, ja Paul Empie oli aluksi USA:n dialogiryhmän luterilainen puheenjohtaja. Kymmenessä vuodessa käsiteltiin uskontunnustuksia, sakramentteja, virkaa, opetusvirkaa, paaviutta ja erehtymättömyyttä, ja siinä missä ensimmäinen raportti 36-sivuinen, viimeinen oli jo 368-sivuinen.

Dialogiryhmän tuottamia asiakirjoja on julkaistu englanniksi otsikolla Lutherans and Catholics in Dialogue nyt jo 11 osaa, joista Paul Empie ehti olla mukana osissa 1-6. Valmiit asiakirjat eivät kuitenkaan paljasta sitä prosessia, jonka molemmat osapuolet ovat käyneet läpi päästäkseen julkaistuun lopputulokseen. Käsillä oleva kirjanen onkin siksi hyvin arvokas, että se päästää lukijan ikään kuin kärpäseksi kattoon ja kutsuvieraaksi kulisseihin. (lisää…)

Jesuiittapappien pyhiinvaellus Jeesuksen jalanjäljissä

James Martin, S.J.

Mitä saa kun yhdistää matkakertomuksen, eksegeesin ja hartauskirjan? Vaikka monessa kirjassa yhdistellään näitä elementtejä, nämä kaikki kolme piirrettä tulevat poikkeuksellisen luontevasti ja viihdyttävästi esille James Martinin kirjassa Jesus: A Pilgrimage (HarperOne 2014, 538 s.). Martin on amerikkalainen jesuiittapappi, joka työskentelee jesuiittojen America-lehdessä. Huhtikuussa 2017 paavi Franciscus nimitti hänet neuvonantajaksi Vatikaanin tiedotusasioiden sihteeristöön.

Kirjassaan Martin kertoo ystävänsä ja pappikollegansa George Williamsin kanssa tekemästään pyhiinvaelluksesta Pyhälle maalle Jeesuksen jalanjäljissä. Matkakertomus on kirjoitettu viihdyttävästi, vaikkakin paikoin mielestäni turhan amerikkalaistyyppisen tunteikkaaseen ja maireaan sävyyn. Teos ei ole kuitenkaan pelkästään eikä edes ensisijaisesti matkakertomus, vaan pyhiinvaellus tarjoaa kerronnallisen kehyksen kirjan pääaiheelle: Jeesus Nasaretilaiselle. (lisää…)