Top 5: rukous ja hartaus

Kesällä käy helposti niin, että loman ja rentoutumisen lomassa myös rukous ja hartauselämä lopahtavat. Asian tulisi olla toisin päin. Kesällä on enemmän rauhaa, jolloin on helpompi omistaa aikaa Jumalalle. Myös luonnon kukinto ja kauneus kutsuvat ylistämään kaiken Luojaa.

Erilaisia rukouksia löytyy esimerkiksi Katolisen kirkon sivuilta. Tässä muutamia vinkkejä helposta haastavampaan.

Albrecht Dürerin (1471-1528) Rukoilevat kädet

1. Kiittäminen. Kiitollisuus avaa sydämen Jumalan lahjoille. Se kutsuu Pyhää Henkeä luokseen. Kiitollisuus on asenne, mutta se on myös tekoja. Monia meistä on kotona kasvatettu kiitollisuuteen pienin muistutuksin esimerkiksi aterian päätyttyä: ”Miten sanotaan?” – ”Kiitos.” Samalla tavoin voimme yrittää usein muistaa kiittää Jumalaa mitä monenlaisimmista asioista. Nukkumaanmenon hetki on erityisen sopiva ajankohta. Toisaalta kiitollisuutta on hyvä harjoittaa päivän muinakin hetkinä, koska joka hetkellä on oma korostuksensa. Heti aamulla herätessäni voin väsymyksestäni huolimatta sanoa esimerkiksi: kiitos että olen elossa; kiitos valosta, kiitos lintujen laulusta; kiitos siitä että olen Sinun.

2. Angelus eli Herran enkeli. Perinteinen keskipäivän rukous. Angelus muistuttaa meitä lihaksi tulleen Jumalan ihmeestä. Se kehottaa meitä kiitollisuuteen ja kannustaa meitä vastaamaan anteliaasti Jumalan kutsuun. (Eetu Manninen on kirjoittanut Angelus-rukouksesta syvällisen kommentaarin Neitsyt Marian näkökulmasta: osa 1 ja osa 2.) Vinkki: jos rukousta on vaikea muistaa keskipäivällä, ohjelmoi muistutus kännykkään tai rukoile se vapaasti muuhun aikaan. (lisää…)

Top 5: Augustinusta suomeksi

Tämän viikon Top 5:ssä esittelen Augustinuksen teoksia, jotka ovat saatavilla suomeksi. Toistaiseksi hänen teoksistaan on tehty suomenkielisiä käännöksiä melko vähän, mutta niiden avulla Augustinuksesta kiinnostunut pääsee hyvään alkuun.

Tunnustukset. Aurkinko kustannus

1. Tunnustukset. (Aurinko kustannus 2010 [1947]) Augustinuksen tunnetuin teos, joka kuuluu jokaisen vähänkään kirkkoisistä tai ylipäätään teologiasta kiinnostuneen välttämättömään yleissivistykseen. Kirjat 1-9 ovat kertomus nuoren Augustinuksen intohimoisesta totuuden etsinnästä, jonka päätteeksi hän pääsee turvallisesti äitikirkon helmoihin. Kirjat 10-13 sisältävät pohdintaa erilaisista aiheista, kuten muistista, ajasta ja ikuisuudesta sekä luomisesta. Otto Lakan alun perin 1940-luvulla tekemän käännöksen kieli on kuitenkin hyvin vanhahtavaa.

2. Jumalan valtio. (WSOY 2003) Tunnustusten ohella Augustinuksen merkittävimpiä teoksia. Kyseessä on mammuttimainen järkäle, jonka kaikkiaan 22 kirjasta on käännetty suomeksi kirjat 1-10. Tämä Heikki Koskenniemen laatima erinomainen suomennos ilmestyi vuonna 2003, eikä jatkoa ole ainakaan toistaiseksi ilmestynyt. Painos on loppuunmyyty, joten kirjaa joutuu haeskelemaan esimerkiksi nettihuutokaupoista. (lisää…)

Kesäloman top vitoset

Kesä-heinäkuussa hapatusta.net jää ikään kuin kesälomalle. Sanon ”ikään kuin”, koska jatkamme julkaisuja joka maanantai klo 8:00. Emme kuitenkaan julkaise pitkiä artikkeleita, vaan lepäämme kirjoitustyöstä ja julkaisemme sen sijaan lyhyitä Top 5 -listoja eri aiheista. Aloitan tänään Top 5 Euroopan katolisilla mailla ja matkakohteilla, joissa kannattaisi harkita käydä kesäloman aikana.

Vatikaanin Pietarinkirkko

  1. Vatikaani. Maailman katolisin maa, mutta myös maailman pienin maa. Samalla saa hoideltua pakostikin Italian ja sen pääkaupungin Rooman, jonka keskellä Vatikaani sijaitsee. Näe paavi ja Pietarinkirkko.
  2. Malta. Pieni perikatolinen saarivaltio keskellä Välimerta. Satoja hienoja kirkkoja erityisesti 1500-1700-luvuilta, jolloin saarta hallitsivat johanniitat eli katolinen ritarisääntökunta. Paavalikin kävi täällä.
  3. Puola. 1500-1700-luvuilla kukoisti myös katolinen Puola, jonka kuningas Sigismund (1566-1632) oli hetken aikaa Suomenkin valtias. Käy kuninkaallisessa Krakovassa ja tee pyhiinvaellus Częstochowan Mustan Madonnan luo.
  4. Espanja. Suomalaiset tuntevat jo aika hyvin Santiagon tien, jota pitkin kävellessä voi nähdä aika ison osan Espanjaa, mukaan lukien omanlaisensa baskialueet ja Galician. Vanha kirkollinen keskus löytyy Toledosta.
  5. Portugali. Tänä vuonna vietetään paitsi Suomen itsenäisyyden, myös Fatiman ilmestysten 100-vuotisjuhlaa. Fatiman lisäksi kannattaa käydä tietysti Lissabonissa, pyhän Antoniuksen (1195-1231) kotikaupungissa.

Halpoja lentolippuja voi etsiä esim. sivustoilta momondo.fi ja parisrio.com, jotka keräävät tietoja useilta matkatoimistoilta ja lentoyhtiöiltä. Kaikkien halvimpia matkatoimistoja kannattaa kuitenkin harkita tarkkaan, sillä monilla on niiden palveluista heikkoja kokemuksia. Turvallisinta lienee ostaa lippu suoraan lentoyhtiöltä tai luotettavalta matkatoimistolta.

Monien uskontojen ja katsomusten Suomi

Yksi monista mielenkiintoisista julkaisuista Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi on Kirkon tutkimuskeskuksen Monien uskontojen ja katsomusten Suomi, jonka voi lukea ilmaiseksi netistä (ks. linkki). Artikkelikokoelmasta saa erinomaisen käsityksen Suomessa toimivista uskonnollisista yhteisöistä ja siitä, kuinka ne ovat vaikuttaneet suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kirjan ovat toimittaneet Ruth Illman, Kimmo Ketola, Riitta Latvio ja Jussi Sohlberg. Kirjan kirjoittajien joukossa ovat mm. herätysliiketutkija Hanna Salomäki, Suomen Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen, mormonismitutkija Kim Östman, Kirkkohallituksen ekumenia-asiantuntija Tomi Karttunen sekä TV:stäkin tuttu Aram Aflatuni. Seuraavassa poimin kirjasta joitain makupaloja. (lisää…)

Maailman hienoin esitys: Jumalan luova toiminta ja evoluutio

Richard Dawkins. Kuva: Shane Pope

Englantilainen evoluutiobiologi Richard Dawkins on aikamme tunnetuimpia ateisteja. Monet muistavat hänet vuonna 2006 julkaistusta populaarikirjasta Jumalharha (God Delusion), jossa Dawkins pyrkii osoittamaan (tosin varsin kehnoin argumentein), että Jumalaa ei lähes varmasti ole olemassa. Dawkins edustaa uusateismina tunnettua ateistista uskontokritiikkiä, jonka muita tunnettuja nimiä ovat Daniel Dennett, Sam Harris ja Christopher Hitchens.

Tämän taustan vuoksi monet kristityt näkevät Dawkinsin lähes yksinomaan ateistina ja kristinuskon vastustajana. Kuitenkin hän on myös merkittävän uran tehnyt tiedemies ja tieteen popularisoija. Hän tuli laajan yleisön tietoisuuteen jo vuonna 1976 evoluutioteoriaa käsittelevällä kirjallaan Geenin itsekkyys (The Selfish Gene) ja on sittemmin kirjoittanut useita muitakin evoluutioaiheisia teoksia.

Tällainen on myös hänen suhteellisen tuore evoluutioteoriaa esittelevä populaari teoksensa The Greatest Show on Earth: The Evidence for Evolution (Black Swan 2009, 470 s.). Itse luin kirjan englanninkielisenä, mutta teos on saatavilla myös suomeksi otsikolla Maailman hienoin esitys: Evoluution todisteet (Terra Cognita 2009, 435 s.). Mielestäni teos on oikein mielenkiintoinen ja suosittelen kristittyä lukijaakin tarttumaan siihen ennakkoluulottomasti. (lisää…)

Luterilais-katolisen dialogin kulisseissa

Yhdysvaltalaisen luterilaisen pastorin Paul C. Empien (1909-1979) pieni kirja Lutherans & Catholics in Dialogue: Personal Notes for a Study (Philadelphia: Fortress Press 1981) on vaikuttavaa luettavaa siitä, mitä tapahtui, kun luterilaiset ja katolilaiset istuutuivat 400 vuoden mykkäkoulun jälkeen saman pöydän ääreen keskustelemaan sekä yhdistävistä että erottavista uskonasioista.

Ekumeeniset dialogit katolilaisten ja luterilaisten välillä alkoivat Vatikaanin II kirkolliskokouksen (1962-1965) seurauksena vuonna 1965, ja Paul Empie oli aluksi USA:n dialogiryhmän luterilainen puheenjohtaja. Kymmenessä vuodessa käsiteltiin uskontunnustuksia, sakramentteja, virkaa, opetusvirkaa, paaviutta ja erehtymättömyyttä, ja siinä missä ensimmäinen raportti 36-sivuinen, viimeinen oli jo 368-sivuinen.

Dialogiryhmän tuottamia asiakirjoja on julkaistu englanniksi otsikolla Lutherans and Catholics in Dialogue nyt jo 11 osaa, joista Paul Empie ehti olla mukana osissa 1-6. Valmiit asiakirjat eivät kuitenkaan paljasta sitä prosessia, jonka molemmat osapuolet ovat käyneet läpi päästäkseen julkaistuun lopputulokseen. Käsillä oleva kirjanen onkin siksi hyvin arvokas, että se päästää lukijan ikään kuin kärpäseksi kattoon ja kutsuvieraaksi kulisseihin. (lisää…)

Jesuiittapappien pyhiinvaellus Jeesuksen jalanjäljissä

James Martin, S.J.

Mitä saa kun yhdistää matkakertomuksen, eksegeesin ja hartauskirjan? Vaikka monessa kirjassa yhdistellään näitä elementtejä, nämä kaikki kolme piirrettä tulevat poikkeuksellisen luontevasti ja viihdyttävästi esille James Martinin kirjassa Jesus: A Pilgrimage (HarperOne 2014, 538 s.). Martin on amerikkalainen jesuiittapappi, joka työskentelee jesuiittojen America-lehdessä. Huhtikuussa 2017 paavi Franciscus nimitti hänet neuvonantajaksi Vatikaanin tiedotusasioiden sihteeristöön.

Kirjassaan Martin kertoo ystävänsä ja pappikollegansa George Williamsin kanssa tekemästään pyhiinvaelluksesta Pyhälle maalle Jeesuksen jalanjäljissä. Matkakertomus on kirjoitettu viihdyttävästi, vaikkakin paikoin mielestäni turhan amerikkalaistyyppisen tunteikkaaseen ja maireaan sävyyn. Teos ei ole kuitenkaan pelkästään eikä edes ensisijaisesti matkakertomus, vaan pyhiinvaellus tarjoaa kerronnallisen kehyksen kirjan pääaiheelle: Jeesus Nasaretilaiselle. (lisää…)