Kirjoittaja: Emil Anton

Osmo Tiililä – melkein katolilainen

EMIL ANTON

Jo yli vuosi on vierähtänyt Antti J. Pietilän teologiaa käsitelleestä artikkelistani, jossa mainitsin seuraavana projektinani olevan hänen seuraajansa Osmo Tiililän (1904-1972), joka toimi Helsingin yliopiston dogmatiikan professorina 1939-1967 eli talvisodasta Vatikaani II:n jälkeiseen aikaan.

Wikipedia kertoo Tiililästä joitain olennaisia seikkoja: hän oli tuottelias kirjoittaja, suosittu puhuja, kirkon konservatiivisen opposition johtohahmo, joka kritisoi erityisesti hengellisen työn laiminlyömistä ja keskittymistä yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Tiililä erosi Suomen ev.-lut. kirkosta vuonna 1962, mikä herätti suurta huomiota, sillä kirkkoon kuulumaton pappien kouluttaja oli uutuus ja outous.

Wikipedian artikkeli sisältää myös laajan luettelon Tiililän teoksista. Artikkelin substanssi jää kuitenkin ohueksi, eikä siinä kerrota esimerkiksi sitä, että Tiililä pyrki myöhemmin vuonna 1967 katolisen kirkon täyteen yhteyteen. Tästä epäonnistuneesta yrityksestä saa nimensä myös tämän blogiartikkelin otsikko veljellisenä vastavetona Timo Junkkaalan kirjoittaman yli 800-sivuisen Tiililä-elämäkerran otsikolle: Osmo Tiililä – protestantti (Perussanoma 2004). (lisää…)

Mainokset

Paavi Franciscus ja rabbi Skorka: Taivaasta ja maasta

EMIL ANTON

Kuvahaun tulos haulle franciscus taivaasta ja maasta

Paavi Franciscus, Taivaasta ja maasta: Uskosta, perheestä ja kirkosta 2000-luvulla. KATT 2015

Paavi Franciscus on viime aikoina saanut osakseen yhä kasvavaa kritiikkiä, ja hänen suosionsa katolilaisten keskuudessa on laskenut tuntuvasti (ks. esim. tämä). Jos ja kun ajankohtaisimman kirkkopolitiikan taakat käyvät raskaiksi, voi olla hyvä peruuttaa hieman takaisin aikaan, jolloin paavi Franciscus oli vain Jorge Mario Bergoglio. Aikaan, jona hän ei pystynyt eikä hänen tarvinnut päättää koko maailmanlaajan katolisen kirkon suuntaa, ratkaista sen pahimpia ongelmia tai huolehtia sen kasassa pitämisestä.

Jo neljä vuotta sitten Katolinen tiedotuskeskus julkaisi suomeksi arkkipiispa Bergoglion ja rabbi Abraham Skorkan alun perin vuonna 2010 ilmestyneen keskustelukirjan Taivaasta ja maasta. Luin kirjan jo aika kauan sitten ja pidin sitä erittäin hyvänä, mutta jostain syystä se on jäänyt hyllyyni pitkäksi aikaa blogiarviota odottamaan. Google-haun perusteella näyttää siltä, ettei juuri kukaan muukaan ole kirjaa vaivautunut esittelemään – paitsi Aulis Kallio jo ennen suomennoksen ilmestymistä (ja vain yhden teeman näkökulmasta).

Tilannetta pitää nyt korjata, sillä kirja on todella tutustumisen arvoinen. Olen samaa mieltä väitöskirjaohjaajani ja luterilaisen piispainkokouksen pääsihteerin Jyri Komulaisen kanssa, jonka mielestä kaikkien pappien ja papiksi aikovien (ja rabbien ja rabbiksi aikovien) pitäisi lukea tämä kirja. Se sisältää paljon hengellistä viisautta ja on muodoltaan malliesimerkki kahden uskonnon edustajan välisestä ystävällisestä ja syvällisestä dialogista. Seuraavassa esittelen kirjasta poimintoina kolme aihekokonaisuutta. (lisää…)

Hapatuspäivä Oulussa 29.6.2019!

EMIL ANTON

oulun-kaupunginkirjasto.jpg

Oulun kaupunginkirjasto. Kuva: visitoulu.fi

Viime vuonna Helsingissä onnistuneesti ensimmäistä kertaa järjestetty Hapatuspäivä tulee tänä vuonna Ouluun! Se järjestetään Pietarin ja Paavalin juhlapäivänä la 29.6.2019 klo 10-17 Oulun pääkirjastossa (Maakuntakokoelmahuone, 3. krs.).

Mukana ovat alustavan ohjelman mukaan kaikki hapatusta.net -blogin kirjoittajat sekä viime vuoden isäntä, dominikaaniveli Gabriel Salmela! Myöhemmin vahvistetaan vielä kaksi kommenttipuheenvuoron pitäjää, jotka ovat joka tapauksessa erittäin mielenkiintoisia yllätysnimiä. (lisää…)

Joonas Konstig: Vuosi herrasmiehenä

EMIL ANTON

Suunnilleen samoihin aikoihin Jordan Peterson -ilmiön kanssa aloin kuulla myös Joonas Konstigista ja hänen tuoreehkosta kirjastaan Vuosi herrasmiehenä: Vihreätukkainen punkkari opetteli miehisiä hyveitä (WSOY 2017). Olin noin puolivälissä kirjaa, kun pääsin tapaamaan Konstigin henkilökohtaisesti AlfaStudiossa, missä keskustelimme juurikin Jordan Petersonista, josta molemmilla oli sama kokemus: samoihin päätelmiin on tultu eri reittejä.

Aiheeseen liittyvä kuva

Nyt kun olen saanut Konstigin lähes 500-sivuisen kirjan luettua loppuun (kuulostaa ehkä tiiliskiveltä, mutta tämä on niitä kirjoja, joita on vaikea laskea kädestä, ja jos lukemiselle antaa vallan, niin sivut hupenevat käsistä hyvin äkkiä…), mietin, miten osaisin kehua sitä sopivan herrasmiesmäisesti.

Jos annetaan ensin muiden puhua. Myönteisiä kirja-arvioita ja mielenkiintoisia Konstig-haastatteluita on julkaistu jo ainakin seuraavilla foorumeilla: YLEHS, SKIS, ESUusi Suomi, ApuLukuneuvoja, Annelin kirjoissa, KirjabrunssiKirjavinkitStoalainen sijoittaja, Keikari, LHPK, Mummo matkalla, Aurinkoon tuijottelua, Tarina kasvusta, Avointa ajattelua, K&K, City, Sivuhenkilö, Seurakuntalainen ja Panu Rajala (joka mainitaan myös itse kirjassa – tietämättään, kuten arviosta käy ilmi).

Huh! Mikä tämä juttu on, kun sitä fanittavat kaikki aina arvoliberaalista valtavirtamediasta tunnustuksellisiin luterilaisiin ja City-lehdestä stoalaiseen sijoittajaan? Olisiko Konstig osunut johonkin sellaiseen, joka on objektiivisesti hyvää, totta ja kaunista? (lisää…)

Oliko Jeesus olemassa? Kysy juutalaisilta!

EMIL ANTON

Gadaran raunioita, Umm Qays

Muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan jopa 20 % eli joka viides suomalaisista ei usko Jeesukseen edes historiallisena henkilönä. He joko pitävät Jeesuksen historiallisuutta epätodennäköisenä, eivät usko siihen laisinkaan tai eivät osaa ottaa asiaan kantaa. Näiden miljoonan sieluparan tähden ajattelin kirjoittaa eräänlaisen for dummies -blogin Jeesuksen historiallisuudesta tai olemassaolosta.

En kuitenkaan aio toistaa tavanomaisia sitaatteja JosephukseltaTacitukselta ja kumppaneilta. Keskustelu Jeesuksen historiallisuudesta menee aivan sivuraiteille, jos ruvetaan vääntämään Josephuksen kristillisistä lisäyksistä ja Tacituksen kuulopuheiden lähteistä. Paljon parempi argumentti Jeesuksen historiallisuuden puolesta löytyy jostain aivan muualta, nimittäin Lähi-idästä.

Olin Jordaniassa neljä viikkoa arabian kielen kurssilla. Ammanista teimme päiväretkiä mm. pohjoisen kaupunkeihin kuten antiikin Gerasaan ja Gadaraan, jotka nykyään tunnetaan nimillä Jerash ja Umm Qays. Molemmissa on vaikuttavat roomalaisaikaiset rauniot katuineen, toreineen, pylväineen, teattereineen ja temppeleineen. Umm Qays on aivan Jordanian luoteisrajalla, ja sieltä näkyy helposti Israelin puolelle. (lisää…)

Teesejä Jumalasta ja evankeliumista

EMIL ANTON

Kuvahaun tulos haulle juntunen teesejä

Viime vuonna arvioimme tällä blogilla Perussanoman julkaisemasta ”Uskonpuhdistuksen sanoma tänään” -sarjasta neljä kirjaa. Oskari Juurikkala arvioi Anni Maria Laaton Teesejä kirkosta ja Simo Peuran Teesejä ehtoollisesta, kun taas Eetu Manninen arvioi Leif Eriksonin Teesejä Raamatusta ja Aleksi Kuokkasen Teesejä vanhurskauttamisesta.

Tämä on kuitenkin vasta puolet sarjasta. Sarjan osat 5-8 ovat Lauri Vartiaisen Teesejä uskontunnustuksesta, Juha Vähäsarjan Teesejä ristin teologiasta, Raimo Mäkelän Teesejä laista ja evankeliumista ja Sammeli Juntusen Teesejä Jumalasta.

Ainakaan Google-haun perusteella kirjat eivät ole synnyttäneet toistaiseksi juurikaan keskustelua. Ehkä reformaation merkkivuosi on jo vähän menneen talven lumia. On jo reformaatio501, eikä ketään taida enää oikein kiinnostaa. Olli Valtonen tosin synnytti pienen kohun uudella uskontunnustuksellaan, mikä antoi Lauri Vartiaisen kirjalle jonkinlaisen kosketuspinnan ajankohtaiseen keskusteluun – siihen viittaa myös Timo Junkkaalan Perusta-lehdessä julkaistu (ainoa löytämäni) kirja-arvio.

Toisaalta hiljaisuuteen voi olla toinenkin syy. Kirjat eivät nimittäin valitettavasti ole kovinkaan ihmeellisiä vaan oikeastaan aika mitäänsanomattomia. Poikkeuksen muodostaa Juntusen kirja, joka on näistä neljästä mielestäni omaa luokkaansa ja sisältää joitain oikein teräviä ja tärkeitä pointteja. Siksi aloitan kertomalla vähän enemmän siitä. (lisää…)

Miksi tykkään Jordan Petersonista

EMIL ANTON

Jordan B. Peterson

Kanadalainen psykologi Jordan B. Peterson on parhaillaan Pohjoismaiden kiertueella mainostamassa kirjaansa, joka ilmestyi suomeksi WSOY:n kustantamana nimellä 12 elämänohjetta: käsikirja kaaosta vastaan. Eilen hän puhui Helsingin Kulttuuritalolla täydelle salille. Olin paikalla. Olen fani. Kohta kerron, miksi.

Kerron myös jotain siitä, mitä Kulttuuritalolla tapahtui ja mitä Peterson siellä puhui.

Sitä ennen panen merkille, että Suomessa on – vaikkakin pienellä viiveellä – julkaistu jo monta juttua Jordan Petersonista. Yksi ensimmäisistä hänet noteeranneista oli kirjailija Joonas Konstig, jonka tunninmittaisen haastattelun Petersonin ajattelusta voi kuunnella Yle Areenasta. Tulevana torstaina olen itse Konstigin ja parin muun henkilön kanssa keskustelemassa Petersonista AlfaTV:ssä klo 20.00. (lisää…)