EMIL ANTON

Olen esitellyt tällä blogilla suomalaisten luterilaisten herätysliikkeiden isähahmoja, Paavo Ruotsalaista, F. G. Hedbergiä, Lars Levi Laestadiusta ja Urho Muromaa. Nyt on vuorossa vähemmän tunnetun mutta sitäkin mielenkiintoisemman herätysliikkeen eli uukuniemeläisyyden keskeinen hahmo, ei isä vaan äiti, nimittäin horrossaarnaaja Helena Konttinen (1871–1916).

Olin ehkä joskus kuullut uukuniemeläisyydestä, mutta pääsin ilmiöön sisään kaksi vuotta sitten, kun kävin Ristiinassa Parikanniemen lastenkodilla ja tapasin Parikanniemisäätiön toiminnanjohtajan Teuvo V. Riikosen, joka antoi minulle luettavaksi pinon kirjoja, tärkeimpänä niistä K. K. Sarlinin muistiinpanoihin perustuvan Helena Konttisesta kertovan klassikon Eräs meidän ajan profeetta vuodelta 1916.Hämmästyin, kun huomasin, että saamani yli 550-sivuinen tiiliskivi oli julkaistu vuonna 2011 – kyseessä oli jo 19. painos! Miksi en ollut aiemmin kuullutkaan tästä?

Ihmetys muuttui innostukseksi, kun aloin lukea kirjaa. Tässähän on todellinen suomalainen mystikko! Helena Konttinen, aivan kuin suunnilleen samaan aikaan elänyt puolalainen kaimansa Helena Kowalska eli sittemmin sisar Faustina Kowalska (1905–1938), näki näkyjä Jeesuksesta ja taivaasta. Molemmat saivat yliluonnollisia viestejä ja profetioita, myös konkreettisia toimintaohjeita. Kowalskan perintönä meillä on Päiväkirja (jonka haluaisin suomentaa!), Jumalan laupeuden hartaus ja juhla, laupiaan Jeesuksen kuva ja Krakovan Jumalan laupeuden pyhäkkö, Konttisen perintönä Eräs meidän ajan profeetta, uukuniemeläisyys ja Saaren Orpokotijuhlat.

Uukuniemeläisyys

Lyhyesti sanottuna Uukuniemi on siis Karjalassa sijaitseva paikkakunta, joka meni toisen maailmansodan jäljiltä keskeltä kahtia. Suomenpuoleinen osa kuuluu nykyään Parikkalan kuntaan. Siihen kuuluu myös Saari, missä on sodan jälkeen pidetty joka vuosi elokuun puolivälissä uukuniemeläisyyden päätapahtuma eli Saaren Orpokotijuhlat. Helena Konttisen ympärille muodostunut liike perusti ensin orpokodin, joka sittemmin siirtyi Ristiinaan ja muuttui lastenkodiksi. Orpokotijuhlat sen sijaan pidetään yhä joka vuosi Saarella ja ne on tarkoitettu kaikille, ei suinkaan vain orpokodin väelle.

Teuvo V. Riikonen antoi minulle mukaan luettavaksi myös oman kirjansa Uukuniemeläisiä ukkoja & eukkoja (Parikanniemen ystävät ry 2017), johon hän on haastatellut liikkeen piirissä olevia senioreita. Näin hän on tallentanut arvokasta suomalaista herätysliikeperinnettä. Ensimmäinen haastateltava on itse Helena Konttisen lapsenlapsi Lauri Konttinen, joka kertoo sukunsa tulleen Itä-Suomeen Puolasta!

Riikonen on kirjoittanut myös toisen kirjan Se oli minulle koti: Parikanniemen kasvatit muistelevat (2019) missä lastenkodissa asuneet, muun muassa eräs Timo Soinin luokkakaveri, kertovat kokemuksistaan. Lopuksi on mainittava Danielle Miettisen ja Philippe Gueissaz’n upea teos Orpojen kotijuhlat: Miksi horrossaarnaaja Helena Konttisen perintö kiinnostaa yhä? (2019)

Käytyäni läpi nämä kaikki kirjat vakuutuin aiheesta sen verran, että olen tänä vuonna järjestämässä ryhmämatkaa Helsingistä Saaren Orpokotijuhlille 12.–13.8. Lisätietoa matkasta ja ilmoittautumisohjeet löytyvät tämän artikkelin lopusta ja erikseen myös täältä.

Helena Konttinen: Eräs meidän ajan profeetta

Konttinen kertoo kirjan alussa kamppailleensa nuorena uskonasioiden kanssa ja olleensa jopa itsemurhan partaalla, kun luuli tehneensä anteeksiantamattoman synnin Pyhää Henkeä vastaan. Kesällä 1895 Konttinen sai kuitenkin armon kokemuksen, mikä johti iloon ja puolen vuoden jälkeen vakuuttuneisuuteen siitä, että ”tästä pitää ruveta puhumaan”. ”Sitten alkoi vaikuttaa minussa, että tuolle ja tuolle ihmiselle minun pitää nyt mennä puhumaan sielun asiasta.” Tuloksia ei heti tullut, mutta kun Konttinen oli tälle kutsulle tottelematon, ”katosi sisällinen valo ja tuntuva armo”. Lisäksi ristiksi tuli myös ruumiillista sairautta ja köyhyyttä.

Helena Konttisen ensimmäinen puhe horrostilassa tapahtui vuonna 1905. Hän näki Vapahtajan, joka sanoi ”älä hätäänny ja tuskastu, minä olen sinun Vapahtajasi” ja sitten kaksi enkeliä, jotka toivat hänen eteensä ”suuren kirjan, jossa oli loistavilla kirjaimilla kirjoitettuna eri ihmisten elämästä”. Tästä alkaa sarja ihmeellisiä kertomuksia, joita kirjan alkupuolella on paljon:

Minun vielä tajuttomana ollessani tuli isäntäväki kotiin. Silloin minulle näytettiin poliisin koko elämä ja sielun tila. Olimme pitäneet häntä uskovaisena, mutta nyt näytettiin, että hän ainoastaan oli mieltynyt uskovaisten seuraan, mutta että sydän ja mieli vielä oli muuttumaton. Tästä nyt hänelle sarnattiin horrostilassa ja tuotiin esille hänne sntinsä, semmoistakin, jota ei kukaan muu, kuin hän tse, tiennyt.  Hän tunsi totuuden voiman ja nöyrtyi tunnustamaan. Muutaman ajan perästä hän pääsi iloitsemaan Jeesuksen armosta.

Toisessa tapauksessa Helena kertoo, kuinka erään henkilön elämästä ”24 vuoden ajalta kaikki annettiin tulla ulos, kaikki, mitä hän oli tehnyt törkeitä syntejä” ja että vajaat ”5 tuntia kesti tätä puhetta. Viimeksi annettiin puhua, että Kristus on syntynyt hänenkin tähtensä.” Tämän jälkeen Helena kertoo, että ”4 viikkoa ja 3 vuorokautta olin horrostilassa alituiseen, usein vuorokausimäärät. Jos oli pitempi väli, ettei ollut läsnä ketään vieraita, niin olin selvänä. Mutta jos ihmisiä rupesi tulemaan, niin ainakin noin 15 minuuttia ennen menin horrostilaan, jossa tulijan tila näytettiin ja kävin heti hänelle puhumaan, kun tuli ovesta sisään.”

Tällaista ihmeellistä tekstiä jatkuu pitkään. Kuten Anja Muhonen toteaa em. kirjassa ”ukkoja ja eukkoja”, Konttisen kirja on ”sykähdyttävä lukukokemus”: ”Se jotenkin puhutteli se ihmeellisyys, että sellaista tapahtui.” Erityinen ajankohta Konttiselle oli ”vaihetuspäivä”, 16. elokuuta, jolloin ”koko vuoden tapahtumat tulevat ilmi”. Tästä juontaa juurensa se, että Saaren orpokotijuhlat ovat aina juuri elokuun puolivälissä.

Kirjasta olisi teologisesti paljonkin sanottavaa, mutta joudun tiivistämään lyhyeen. Olin vaikuttunut ja vakuuttunut alkupuolesta. Olen kyllä taipuvainen ajattelemaan, että Konttiselle annettiin oikeasti yliluonnollista tietoa ja että antaja oli ylä- eikä alakerrassa. Samaa ajattelen myös Helena Kowalskasta. Toisaalta näiden näkijöiden opeissa ja näyissä eskatologiasta on joitain eroja (esim. välitilaan, kiirastuleen ja tuhatvuotiseen valtakuntaan liittyen), ja olen taipuvainen ajattelemaan, että molemmissa täytyy olla myös ”astian makua”.

Konttisella on mitä ilmeisimmin joitain vääriä ennustuksia maailmanhistorian lopun ajankohdista, ja lisäksi hänellä on aika erikoisia ajatuksia enkeleistä, esimerkiksi ylimmäisestä enkelistä ”Neerielistä”, joka välittää Jumalalta ihmisille kaikki ajalliset siunaukset. (s. 243) Sellainen ekumeeninen sovellutus tästä tuli mieleen, että jos luterilaiselle tällainen ei himmennä Kristuksen ainutkertaista välimiesasemaa, niin ehkä on helpompi ymmärtää katolista ajattelua Marian ja pyhimysten alisteisesta ja johdannaisesta välittäjyydestä.

Joitain todistuksia Konttisesta ja orpokotijuhlista

Uukuniemeläisyydessä Helena Konttisen kirja on Raamatusta seuraava. ”En ole löytänyt Raamatun lisäksi toista kirjaa, jossa Jumalan sanaa olisi puhuttu yhtä syvällisesti.” Inkerin kirkon emerituspiispa Aarre Kuukauppi kertoo, kuinka hän lapsuudestaan saakka kuuli isoäidiltään, mitä mieltä Helena Konttinen oli siitä tai tästä asiasta. Kirjaa luettiin ja lainattiin paljon, tuhansissa kodeissa. Liike on lähellä rukoilevaisuutta, sitä voi pitää jopa ainoana jäljellä olevana Itä-Suomen rukoilevaisuuden haarana. Myös körttiläisten kanssa on ollut läheisiä suhteita. Evankelisuutta, lestadiolaisuutta, helluntailaisuutta ja pelastusarmeijalaisuutta kohtaan Konttisen kirjassa on joitain kriittisempiä sanoja.

Piispa Voitto Huotari sanoi kerran, että Saaren orpokotijuhlat ovat ”helmi Suomen herätysliikkeiden kesäjuhlien joukossa”. Erkki Makkonen kutsuu niitä myös kummajaiseksi: aina sama paikka ja ajankohta, ohjelmakin aina samantapainen. Juhlien virrenveisuuta kehutaan voimakkaaksi ja niiden räiskäleet ovat legendaarisia. ”Juhlat ovat niin tärkeät, että kaikki muu pannaan niiden takia sivuun”, kertoo Aune Neuvonen monen saarelaisen asenteesta.

Teuvo V. Riikonen sanoo, että ”Helena Konttisella ei ollut hajuakaan siitä, että hänen toimintansa kautta syntyneessä liikkeessä veisataan vielä yli sata vuotta myöhemmin kovaa ja matalalta. Että hänestä kirjoitetaan kirjoja, tehdään graduja, näytellään kesäteatteriesityksiä” – kuten 2011–2012 paljon huomiota osakseen saanut Karjalan profeetta. Juha Valkeapää muistelee nuorena saarelaisena ihmetelleensä tätä kummallista naista: ”Ei kenen tahansa perinnön äärellä järjestetä vuosi vuoden perään tämmöisiä juhlia.”

Äskettäin edesmennyt tapakouluttaja Kaarina Suonperä, jonka juuret ovat Parikkalassa, kertoo käyneensä 2018 Orpokotijuhlilla pitkän tauon jälkeen. ”Se oli ihanaa. – – Punainen tiilikirkko ja sitä ympäröivä miljöö oli kaikessa rauhassa ennallaan. Tuttu ja turvallinen. Istuin kirkon aurinkoisella parvella, ja minun oli hyvä olla.”

—

Helena Konttisen jalanjäljissä -matka

Helsinki-Parikkala (Oronmylly, Saari, Uukuniemi), matkanjohtaja-oppaana TT Emil Anton

OHJELMA

LA 12.8.

8.00 Lähtö Helsingistä (Mikonkadun tilausajopysäkki), matkalla TT Emil Antonin esitelmä Helena Konttisesta ja uukuniemeläisyydestä

n. 11–12 lounastauko Lappeenrannan linnoituksessa kahvila Majurskassa

14 Oronmyllyn kesäteatteri: Miglin joutsenet, lisätietoa: https://oronmylly.com/events/oronmyllyn-kesateatteri-2023-miglin-joutsenet/

16 päivällinen Oronmyllyssä

17 lähtö Saaren Orpokotijuhlille, uukuniemeläisen liikkeen kesäjuhlille, lisätietoa https://parikanniemi.fi/?news=orpokotijuhlien-2023-ohjelma-valmis

17.30 ”Ystäväilta”, juontaa Petri Tiusanen

19 Rukoushetki

19.30 Ajo Uukuniemen kirkolle, vierailu Helena Konttisen haudalla

21–22 Iltapala ja saunamahdollisuus Oronmyllyllä

SU 13.8.

8–9 aamiainen Oronmyllyssä

10 Messu Saaren kirkolla, saarna piispa Seppo Häkkinen

11.30 Lounas Saaren Orpokotijuhlilla

13 Juhlaseurat, juontaa Teuvo V. Riikonen

14.30 Kahvit

15 Paluulähtö Helsinkiin, pysähdys huoltoasemalla

N. klo 20 Saapuminen Helsinkiin

HINTA 345e/hlö (2hh) tai 363e/hlö (1hh)

Hinta sisältää kuljetukset, kevyen lounaan Lappeenrannassa, yöpymisen (2hh/1hh) ja ruokailut (päivällinen, iltapala, aamiainen) Oronmyllyssä, monipuolisen ohjelman sekä matkanjohtajan ja matkanjärjestäjän palvelut. Sunnuntain edulliset ruokailut Saaren Orpokotijuhlilla (lounas ja kahvi) ovat omakustanteisia.

Vastuullisena matkanjärjestäjänä Miway-matkat, ilmoittautumiset (nimi, osoite, puh., s-posti, ruokavalio, mahd. huonekaveri) 20.7. mennessä info@miway.fi.