Eräs teologiystäväni kärsi uskon kriisiä, ja vanhempi professori suositteli häntä lukemaan pyhimysten elämäkertoja. Neuvo jäi mieleeni, ja tänä kesänä päätin itsekin ottaa siitä vaarin.

Kirkko on ennen kaikkea pyhien yhteisö. Tämä on erityisen näkyvää katolisessa kirkossa, jossa koemme olevamme yhtä perhettä suuren pyhimyssuvun kanssa. Pyhien ihmisten elämän lukeminen ja mietiskeleminen vahvistaa ja sytyttää uskoamme, toivoamme ja rakkauttamme. Lisäksi huomaamme, että todelliset pyhimykset eivät olleet outoja tapauksia, vaan tavallisia ihmisiä, joilla oli samanlaisia heikkouksia kuin meilläkin. Meillä ei siis ole mitään tekosyytä…

Tässä kirjoituksessa esittelen lyhyesti viisi itselleni tärkeää naispyhimystä. Miksi vain naisia? Kristuksessa me kaikki olemme toki yhtä, mutta sukupuolisuudella on tarkoituksensa Jumalan suunnitelmassa, ja se vaikuttaa myös ihmiseen kokonaisuutena, hengellisyys mukaan lukien. (Ks. aiheesta Johannes Paavali II:n apostolinen kirje Mulieris dignitatem (englanniksi) tai Katri Tenhusen hieno tiivistelmä.)

Valikoimasta puuttuu toki pyhimyksistä suurin, Jeesuksen äiti, Neitsyt Maria. Sen sijaan olen valinnut neljä Teresaa ja yhden Birgitan.

(lisää…)