Miten Suomesta tuli Suomi

Timo Junkkaala

Teologian tohtori, kirkkohistorian dosentti Timo Junkkaala on kirjoittanut Suomi100-juhlavuoden kunniaksi kirjan nimeltä Suomen tarina – Miten Suomesta tuli Suomi (Atlasart 2016). Hauska sattuma, sillä alaotsikko oli yksi vaihtoehdoista omaankin kirjaani (josta lopulta tuli Katolisempi kuin luulit – Aikamatkoja Suomen historiaan).

Toinen hauskuus onkin siinä, että Junkkaala arvioi kirjani toimittamaansa Perusta-lehteen otsikolla ”Olkaamme siis luterilaisia” ja kyseenalaisti lopullisen nimivalinnan osuvuuden: ”Kovin katoliselta Suomi ei tämänkään kirjan valossa näytä.” (Perusta 4/2017, s. 233) Lohduttaudun sillä, etteivät ensisijaisena kohdeyleisönäni olleet kirkkohistorioitsijat, vaan tavallisemmat tallaajat. Heihin otsikko ja sisältö ovat tepsineet toivotulla tavalla.

Mutta entäpä Junkkaalan kirja? Ulkoasu on miellyttävä (Erkki Kuusanmäelle kuuluu kiitos hauskasta kuvituksesta!) ja rakenne mukava: sata sivunmittaista tarinaa Suomesta. Lukee kivasti esimerkiksi tarinan tai kaksi illassa. Internetistä löytyy pari aiempaa arviota: Ilpo Perttilä ja Reijo Huuskonen kertaa kaksi. Perttilä summaa omankin kokemukseni: ”kirjaa lukiessa kyllä huomaa, ettei ihan kaikkea muista eikä kaikesta ole edes kuullut”.

Seuraavassa esittelen joitain valikoituja paloja mielenkiintoisista asioista, joista kirja minua muistutti tai joista luin aivan ensimmäistä kertaa. En sen syvemmin analysoi enkä argumentoi, vaan annan kirjan sisällön puhua puolestaan. Suosittelen kirjaa oikein hyvänä Suomi100-juhlavuoden kirjana.

Esihistoriasta katoliseen keskiaikaan

Aloitetaan alusta. Tiesitkö, että maailman vanhimman verkon jäännökset löytyivät suosta Karjalan kannakselta Antreasta vuonna 1914? Radiohiiliajoituksella verkon iäksi saatiin yli 10 000 vuotta. Näillä seuduilla on siis kalasteltu jo aika pian jääkauden jälkeen. Suomalaisia nämä kalamiehet eivät kuitenkaan olleet. Suomalais-ugrilainen kieli, jonka alkukoti on Keski-Venäjällä, levisi tänne kuitenkin viimeistään 5000 vuotta sitten.

Turistit kysyvät minulta usein, mistä sana ”Finland” ja ”Suomi” tulevat ja mitä tarkoittavat. Emme oikein varmasti tiedä. Junkkaalalta opin, että kreikkalainen Pytheas kävi Itämeren rannoilla 400-luvulla eKr. ja kutsui siellä asuvia ihmisiä nimellä phinoi (nykykreikkalainen lausuisi tämän ”fini”). ”Suomi” taas löytyy henkilönimenä Kaarle Suuren papereista vuodelta 811, ja Liivinmaan kronikassa 1211 mainitaan castellum Somelinde, Suomen linna.

Opastyössäni kerron usein myös suomalaisesta saunakulttuurista. Junkkaala tietää kertoa, että saunakulttuuria esitteli kansainväliselle yleisölle jo professori Mikael Wexonius Turun yliopiston vihkijäisissä 1640. Samassa tilaisuudessa piispa Rothovius sanoi suomalaisten tarvitsevan yliopistoa, jotta kansa lakkaisi ”karhun kallosta juomasta ja pimeitä menoja pitämästä”.

Jos Rothoviukselta tuli tiukka tekstiä, niin sama pätee myös ensimmäiseen Suomea koskevaan asiakirjaan, joka on muuten #katolisempikuinluulit – nimittäin paavi Aleksanteri III:n kirje vuodelta 1171. Siinä paavi kutsuu suomalaisia kaksinkertaisesti helvetin lapsiksi, sillä he kielsivät aiemmin tunnustamansa uskon aina vihollisten sotajoukkojen vetäydyttyä. Sama stoori jatkui vielä läpi 1200-luvun.

Katolinen kristinusko joka tapauksessa ”muutti maailman ja liitti Suomen läntiseen Eurooppaan”, kuten Junkkaalan kymmenes otsikko kertoo. Luvussa mainitaan mm. Naantalin birgittalaisluostari, joka antoi naisillekin mahdollisuuden lukutaitoon ja muuhun sivistykseen. Suomen keskiajan ainoa teologian tohtori oli muuten fransiskaani Stephanus Laurentii, joka promovoitiin tohtoriksi Roomassa 1482.

Reformaatiosta 1800-luvulle

Kun tullaan uskonpuhdistukseen eli reformaatioon, Junkkaala ”vetää kotiinpäin”. Hänestä esivallan ”tuki mahdollisti uskonpuhdistuksen, mutta sen panivat toimeen kirkonmiehet” (s. 42). Esivallan rooli oli kyllä vahvempi kuin pelkkä mahdollistaja, se oli pitkälti sekä aloitteentekijä että toimeenpanija, ja kuten Junkkaala tunnustaa, lähinnä taloudellisista syistä. Kuninkaasta tuli uusi paavi.

Toinen reformaatioon liittyvä myytti on, että sen ansiosta kansa olisi päässyt lukemaan Raamattua omalla kielellään. Suomenkielinen Raamattu julkaistiin vasta 1642, sitä painettiin 1200 kappaletta, ja se alkoi mennä kaupaksi vasta, kun piispa velvoitti papit sakon uhalla hankkimaan sen. Raamatun kääntäjä oli todennäköisesti pääosin piispa Eerik Sorolainen, joka kirjoitti myös ensimmäisenä suomalaisena tietokirjana pidetyn 2300-sivuisen Postillan.

Daniel Cajanus, ”pitkä suomalainen”

Toinen 1600-luvun merkittävä kirja oli Gezelius vanhemman Yxi paras lasten tavara, aapinen ja katekismus, jolla lapsia opetettiin 150 vuoden ajan. Gezelius nuoremman hautajaisissa sanottiin, ettei lukutaito ollut missään valtakunnassa niin hyvällä tolalla kuin Turun hiippakunnassa. 1700-luvun kuriositeettina voidaan mainita Paltamon jättiläinen, eurooppalaisten ihmeteltävänä kiertänyt 247-senttinen Daniel Cajanus (k. 1749).

1800-luvulla, kun Suomi oli osa Venäjän imperiumia, kuolemantuomio muutettiin karkotukseksi Siperiaan. Yli 3000 suomalaista koki tämän kohtalon. Samalla vuosisadalla suomalaiset tekivät lähetystyötä nykyisen Namibian alueella, missä Martti Rautanen, ”Ambomaan apostoli”, käänsi Raamatun ndongan kielelle. Vuonna 1861 syntyneestä Juhani Ahosta tuli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija, joka elätti itsensä kirjoittamalla.

1870-luvulta vuoteen 1930 Suomesta lähti Pohjois-Amerikkaan noin 350 000 suomalaista paremman työn toivossa, pääosin USA:n ja Kanandan suurten järvien alueelle. Suomalaisperäinen Oscar J. Larson tuli valituksi kongressin edustajainhuoneeseen ja Gus Hall oli jopa presidenttiehdokkaana. Coca Cola -yhtiön kuuluisan joulupukkihahmon piirtäjä Haddon Sundblom oli sukujuuriltaan ahvenanmaalainen.

1900-luvulta nykyhetkeen

Vastaitsenäistynyt Suomi oli aika haka urheilussa 1920-luvulla, toiseksi paras USA:n jälkeen. Edelleenkin väkilukuun suhteutettuna Suomi on ylivoimaisesti maailman menestynein urheilumaa. Helsingin olympialaiset 1952 tekivät Suomesta koko maailman huomion keskipisteen. Kisat toivat Suomeen Cola-Colan ja purukumin, ja monet suomalaiset näkivät ensimmäistä kertaa elämässään mustaihoisia ihmisiä.

1950-luvulla Suomen talous lähti nopeaan kasvuun, ja suuri määrä naisia siirtyi työelämään. Tilauslentoturismi lisääntyi 1960-luvulla, ja tuhannet suomalaiset pääsivät ensimmäisille Kanarian-matkoilleen. Marimekko nousi maailmanmaineeseen, samoin astiankuivauskaappi. Samaan aikaan kuitenkin jälleen sadat tuhannet suomalaiset muuttivat ulkomaille, 80 % heistä Ruotsiin.

1990-luvun lama on ensimmäisiä hämäriä muistojani lapsuudesta, lähinnä vain käsitteeen tasolla. Nyt sain lukea, että markka devalvoitui yhdessä yössä 30%, 32 000 yritystä teki konkurssin ja työttömiä oli vuoden 1994 alussa puoli miljoonaa. Nokia auttoi Suomen taas ylös. Se keksi tekstiviestin ja valmisti ennätysvuonna 2008 jopa 1,3 miljoonaa puhelinta päivässä.

Suomen tarina (kansi)

Nokian liikevaihto vuonna 2007 oli 51 miljardia euroa, yhtä suuri kuin kolmen suurimman metsäalan yrityksen yhteensä. Vuoden 2013 Microsoft-episodin jälkeenkin Nokia teki Suomen yrityshistorian suurimman kaupan ostamalla ranskalaisen Alcatel-Lucentin vuonna 2015.

Vuonna 2010 Newsweek-lehti valitsi Suomen maailman parhaaksi maaksi. ”Matka jumalten ja ihmisten hylkäämästä, hallan ja sotien runtelemasta köyhästä Euroopan periferiasta maailman vauraimpien hyvinvointivaltioiden joukkoon hakee vertaistaan. Pienen Suomen selviytyminen lännen etuvartiona mahdottomilta tuntuvien vaiheiden kautta on yksi maailmanhistorian hämmästyttävimmistä ja kiehtovimmista tarinoista.” (s. 226)

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s