Matka Suomen keskiaikaan

suomenkeski

Suomen keskiaika on yli 150-sivuinen lastenkirja, josta aikuisetkin voivat oppia paljon uutta.

Viime artikkelissani Mitä tehdä reformaation merkkivuonna? ehdotin muun muassa retkiä Suomen keskiaikaisiin kivikirkkoihin – luterilaisiin kirkkoihin, jotka ovat vanhempia kuin luterilaisuus. Nyt ajattelin jatkaa keskiaika-aiheesta vähän enemmän, sillä sain juuri luettua iltasatuna kirjan nimeltä Suomen keskiaika. Kyseessä on harvinaisen sivistävä vuonna 2003 julkaistu lastenkirja (2. painos 2006), josta aikuinenkin taatusti oppii uutta.

Kuten Anne Hetemaan, Roope Hollménin ja Jouni Toivasen kirjoittama kirja lopussa muistuttaa, keskiajalla Suomeen syntyivät ensimmäiset kaupungit ja perustettiin ensimmäiset koulut. Kristinusko tuli Suomeen, ja katolinen kirkko liitti Suomen heimot yhtenäisen hallinnon alle. Lyhyesti sanottuna siis katolinen kirkko teki Suomesta Suomen.

Ei tietenkään vielä itsenäistä Suomea, Suomihan oli osa Ruotsin valtakuntaa. Silti jo 1300-luvulla Suomen maakunnat yhdistettiin yhdeksi hallintoalueeksi, jota alettiin kutsua ”Itämaaksi” (Österland). Kirkollisesti koko Suomi kuului Turun hiippakuntaan, ja sen piispat olivat maan mahtavimpia ja oppineimpia miehiä. Suomen vanhin virasto on jo vuonna 1276 perustettu Turun tuomiokapituli.

Tärkeimpiä Turun piispoja keskiajalla olivat Hemming ja Maunu II Tavast. 1300-luvulla elänyt Hemming oli pyhän Birgitan hyvä ystävä. Seuraavalla vuosisadalla vaikuttanut Maunu II Tavast onnistui neuvottelutaidoillaan laannuttamaan talonpoikien kapinan. Näistä ja muista keskiajan piispoista voi lukea lisää Suomen ensimmäisestä historiateoksesta, Paavali Juustenin Suomen piispainkronikasta.

vinterdomen2

Nidaroksen katedraali Trondheimissa Norjassa.

Piispojen ohella tärkeässä asemassa olivat pyhimykset. Birgitan lisäksi suosittuja pyhimyksiä olivat mm. Neitsyt Maria, Suomen ensimmäinen piispa Henrik ja Norjan viikinkikuningas Olavi. Pyhimysten patsaita löytyy Suomen keskiaikaisista kivikirkoista ja Kansallismuseosta. Pyhimysten hautapaikat kuten Vadstena Ruotsissa (pyhä Birgitta) ja Nidaros eli Trondheim Norjassa (pyhä Olavi) olivat myös merkittäviä pyhiinvaelluskohteita.

Keskiajan Suomessa oli myös luostareita ja konventteja, joissa asui sääntökuntien jäseniä eli nunnia, munkkeja ja kerjäläisveljiä. Naantalissa eli armolaaksossa (Nådendal) oli birgittalaisluostari, Turussa vaikuttivat dominikaanit ja Raumalla fransiskaanit. Sekä dominikaaneilla että fransiskaaneilla oli konventti myös Viipurissa, ja jälkimmäisillä lisäksi vielä Kökarin saarella. Viipurin dominikaaneille taas kuului Porvoossa sijaitseva Haikon kartano.

Kuusiston linnanrauniot Kaarinassa. Reformaatioon liittynyt kuningas Kustaa Vaasa käski tuhota keskiaikaisen piispanlinnan.

Kuusiston linnanrauniot Kaarinassa. Reformaatioon liittynyt kuningas Kustaa Vaasa käski tuhota keskiaikaisen piispanlinnan.

Turku, Naantali, Rauma, Viipuri, Porvoo: luostarien ja konventtienavulla onkin tullut mainituksi jo viisi keskiajan Suomen kuudesta kaupungista. Viimeinen ja vähiten tunnettu niistä on Ulvila, joka menetti kaupunkioikeutensa Porille 1500-luvulla. Nyttemmin Ulvila tunnetaan lähinnä mystisestä murhasta, mutta siellä on myös visiitin arvoinen keskiaikainen kivikirkko.

Noin 80 kivikirkon lisäksi katolisesta keskiajasta muistuttavat yhä tänäkin päivänä komeat linnat. Turun linna, Hämeen linna ja Olavinlinna ovat säilyneet kunnossa, mutta lisäksi hienoja linnanraunioita on Raaseporissa, Kaarinassa (Kuusiston piispanlinna) ja Ahvenanmaalla (Kastelholma). Lisäksi Viipurissa 1944 menetetty Viipurin linna, jota voi kuitenkin käydä katsomassa viisumitta Lappeenrannasta lähtevillä päiväristeilyillä.

Katolisen keskiajan ansiota on myös Suomen kirjakulttuurin synty. 1430-luvulta tunnetaan Codex Aboensis -niminen käsikirjoitus, jossa on Turun hiippakunnan pyhimyskalenteri ja lakitekstejä. Turun piispa Konrad Bitz ja tuomiorovasti Maunu Särkilahti tilasivat ensimmäisen Suomea varten painetun kirjan, messukirja Missale Aboensen, vuonna 1488. Seuraava kirja oli Manuale Aboense vuodelta 1522, katolisen ajan loppuvaiheilta.

missale

Turun hiippakunnan messukirja Missale Aboense, Suomen vanhin painettu kirja.

Kirjan lopussa on erityisen hauska käytännöllinen osio ”Vinkkejä ja linkkejä keskiaikaan”. Ensin kerrotaan keskiaikaisesta ruokakulttuurista: ohjeita noudattamalla voit tehdä itsellesi vaikka koko viikon keskiaikaisia aterioita! Seuraavaksi vuorossa on keskiaikainen puku: voit ommella itsellesi keskiaikaiset vaatteet, ja sitten ei muuta kuin kesän keskiaikamarkkinoita kiertämään!

Keskiaikamarkkinoita ja -tapahtumia ovat ainakin Euran muinaisaikatapahtuma, Turun ja Hollolan keskiaikamarkkinat heinäkuussa ja Hämeenlinnan keskiaikatapahtuma elokuussa.

Reformaation ja Suomen itsenäisyyden merkkivuonna kannattaa siis pitää mielessä myös Suomen keskiaikainen historia. Retki-ideoita ja matkakohteita vuodelle 2017 pitäisi nyt riittää itse kullekin: Kastelholma, Kökar, Turku, Naantali, Rauma, Ulvila, Hämeenlinna, Raasepori, Savonlinna, Porvoo, Viipuri. Yksi konkreettinen tilaisuus olisi jo la 25.3. järjestettävällä, allekirjoittaneen opastamalla ekumeenisella bussiretkellä Vantaalta Turkuun. Tervetuloa mukaan!

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s