Marraskuu luonnon kirjan valossa: kuolema ja ikuinen elämä

OSKARI JUURIKKALA

Marraskuu on perinteisesti kuolleiden kuukausi. Itse asiassa suomen kielen sana marraskuu viittaa kuolemaan, sillä vanha marras-sana tarkoittaa kuollutta. Sanan etymologia viittannee etupäässä kuolleisiin lehtiin, mutta kristillisessä perinteessä eri puolilla maailmaa on juuri marraskuussa muistettu sekä kuolleita että kuolevaisuuttamme. Perinteen taustalla lienee spontaani mielleyhtymä, johon pyhä Josemaría Escrivá viittaa Tie-nimisessä mietiskelykirjassaan:

Oletko nähnyt kuolleiden lehtien putoavan synkkänä syysiltana? Samalla tavalla putoaa joka päivä sieluja iankaikkisuuteen. Jonakin päivänä putoava lehti olet sinä. (Tie, 736)

autumn-mott-rodeheaver-SPd9CSoWCkY-unsplash

(Photo by Autumn Mott Rodeheaver on Unsplash)

Luonnon kirjan teologia

Väittelin hiljattain luonnon kirjan metaforasta kirkkoisillä (katso Pauli Annalan kanssa pidetyn varjoväitöksen Facebook-tapahtuma, josta löytyy myös linkki väitöskirjan pdf-tiedostoon). Luonnon kirjan teologiasta käsin luonnon kiertokulkua voitaisiin tulkita siten, että luomakuntaan on rakennettu eräänlainen varjomainen odotus kuolemaa seuraavasta ylösnousemuksesta.

Sanoin varjomainen odotus, sillä luonnon kirja ei paljasta kaikkea, eikä anna kaikkia vastauksia. Kirkkoisien käsitys luomakunnasta Jumalan ensimmäisenä kirjana perustuu ajatukseen, että luonto – jossain mielessä samoin kuin Vanha testamentti – toimii valmistuksena Kristuksen tulolle. Mutta se ei ole viimeinen sana. Esimerkiksi oppi reinkarnaatiosta olisi eräs tulkinta luonnon kiertokulun antamasta vihjeestä, mutta se tulkitsisi luonnon viestin liian immanenttisesti eli tämänpuoleisesti.

paul-keiffer-J9iJZlH1H9M-unsplash

(Photo by Paul Keiffer on Unsplash)

Kristillisen ajattelun perusrakenteita on se, että Jeesus täyttää aiemman ilmoituksen – sekä luonnollisen ilmoituksen että vanhan liiton ilmoituksen – tavalla, joka toisaalta on jatkumossa aiemman kanssa ja toisaalta ylittää sen ennakoimattomin tavoin. Kristuksen ristinkuolema ja ylösnousemus siis heijastelee syksyn ja kevään ilmaisemaa kiertokulkua, mutta samalla se antaa sille uuden, täydemmän merkityksen. Tähän näyttää viittaavan myös Paavalin kuvaus Roomalaiskirjeen 8. luvussa:

Koko luomakunta odottaa hartaasti Jumalan lasten ilmestymistä. Kaiken luodun on täytynyt taipua katoavaisuuden alaisuuteen, ei omasta tahdostaan, vaan hänen, joka sen on alistanut. Luomakunnalla on kuitenkin toivo, että myös se pääsee kerran pois katoavaisuuden orjuudesta, Jumalan lasten vapauteen ja kirkkauteen. (Room. 8:19-21) 

Varjo, kuva ja todellisuus

Keskeisiin kirkkoisiin lukeutuva Origenes (n. 185–254) ilmaisi asian niin, että Jumalan suunnitelmassa ei ole kaksi vaan kolme askelta: ne ovat varjo, kuva ja totuus.

Origen3

Origenes Aleksandrialainen

Ilmoituksen ensimmäinen askel on varjoa sen täyteydestä, niin kuin Mooseksen laki on vain varjoa Rakkauden laista tai luonnon kiertokulku on varjoa ylösnousemuksesta. Uusi liitto on totuus, mutta oikeastaan tässä elämässä me tunnemme sen vain heijastuksena eli kuvana siitä totuudesta, joka meitä odottaa ikuisuudessa. Kristuksen ylösnousemus on paljastanut meille tuon totuuden ja todellisuuden, ikään kuin hetkellisenä jumalallisen todellisuuden murtautumisena tähän maailmaan. Me olemme yhä matkalla, ja toivomme suuntautuu tuonpuoleiseen todellisuuteen.

Roomalaiskirjeen 8. luvussa Paavali puhuu juuri tästä. Emme ole vielä päässeet näkemään ilmoituksen täyteyttä omin silmin: ”Minä päättelen, etteivät nykyisen ajan kärsimykset ole mitään sen kirkkauden rinnalla, joka vielä on ilmestyvä ja tuleva osaksemme” (Room. 8:18). Siitä huolimatta meillä on suuri ilo, koska Pyhä Henki on tullut asumaan sydämissämme, ja hän on herättänyt meissä ehtymättömän toivon: 

Me tiedämme, että koko luomakunta yhä huokaa ja vaikeroi synnytystuskissa. Eikä vain luomakunta, vaan myös me, jotka olemme ensi lahjana saaneet omaksemme Hengen, huokailemme odottaessamme Jumalan lapseksi pääsemistä, ruumiimme lunastamista vapaaksi. Meidät on pelastettu, se on varma toivomme. Mutta toivo, jonka jo näkee täyttyneen, ei enää ole toivo. Kukapa toivoo sellaista, minkä jo näkee! Jos taas toivomme jotakin mitä emme näe, me myös odotamme sitä kärsivällisesti. (Room. 8:22-25)

Origeneen kolmen askeleen teologiaan perustuu muuten pyhän John Henry Newmanin (1801–1890) hautakiven teksti: Ex umbris et imaginibus in veritatem, eli ”varjoista ja kuvista totuuteen”. Se kiteyttää hienosti myös Newmanin oman elämän eri vaiheet. Jos olen oikein asiaa tulkinnut, varjot viittaavat hänen elämässään erityisesti anglikaaniseen kauteen, joka löysi syvemmän merkityksensä katolisen uskon täyteyden myötä. Kuitenkin vasta kuoleman kautta pyhä John Henry saattoi ottaa viimeisen askelen kohti totuutta itseään.

Marraskuun hengellinen mietiskely

Pimeä ja sateinen marraskuu on monelle uuvuttava kuukausi. Se voi kuitenkin olla myös hengellisesti hedelmällinen ajanjakso. Luomakunta kutsuu ja kehottaa meitä syventymään suuriin teemoihin, jotka muina aikoina helposti jäävät taka-alalla. Näillä teemoilla on valtava vaikutus siihen, miten elämme vaellustamme.

Tässä kirjoituksessa en avaa marraskuun hengellisyyttä laajemmin, vaan kutsun lukijan syventymään aiheeseen Hetki Jeesukselle -mietiskelyjen kautta. Nämä ovat viikottaisia, puolen tunnin opetuspuheita ja rukousmietiskelyjä, joita pidän opiskelijayleisöille ja julkaisen sitten podcast-muodossa. Niitä voi kuunnella edellä olevan linkin lisäksi esimerkiksi Spotifyn, Apple Podcastin sekä Google Podcastin kautta.

Marraskuun aikana olen pitänyt seuraavia Hetkiä Jeesukselle:

Lisäksi kanavalta löytyy englanninkielisiä mietiskelyjä samasta tematiikasta.

Antoisia kuunteluhetkiä!

 

P.S. Jos tykkäät Hetkistä Jeesukselle, tule tilaajaksi ja jaa ystävillesi. Voit tilata kanavan podcast-appien kautta, tai esimerkiksi liittymällä WhatsApp-ryhmään. Ryhmään tulee vain viikottainen viesti uudesta jaksosta. Liittyä voi klikkaamalla tätä linkkiä.

display_image

Vicente López y Portana, ”Kolminaisuuden palvonta” (1791-1792)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s