OSKARI JUURIKKALA

Toimin pappina muun muassa naisten opiskelijakodissa Silta-klubissa, joka sijaitsee Helsingin Ruskeasuolla. Siellä nauhoitan osan niistä mietiskelyistä eli ääneen lausutuista rukoushetkistä, joita julkaisen Hetki Jeesukselle -podcastissa. Joulun alla Silta-klubin naisilla oli hupaisa idea: lahjakortin muotoon puettu spiritual fitness -kurssi (katso pdf tässä tai kuva alempana).

Lahjakortti lupaa, että kurssille osallistuminen johtaa läheisempään suhteeseen Jumalan kanssa, ja että osallistujan elämässä on enemmän iloa ja rauhaa. Vielä parempia tuloksia luvataan, jos osallistuja pyrkii keskustelemaan Jumalan kanssa päivittäin. Toisin sanottuna, jos hän pyrkii rukoilemaan hiljaisuudessa joka päivä.

Idea on hauska. Siitä tuli mieleeni eräs vanhempi amerikkalainen pappi, joka oli nuorempana työskennellyt pankkiirina. Papiksi ryhdyttyään hän kantoi mukanaan käyntikortteja, joissa luki: Spiritual fitness coach. Hän tarjosi siis hengellistä ohjausta.

Oletko ”hyvässä hapessa” vai kaipaatko ”sielunhoitoa”?

Mitä oikeastaan on spiritual fitness ja miten kristityn tulisi suhtautua siihen? Selvää on, että kristillinen hengellisyys ei ole vain jotain omaa ”treeniä”. Toisaalta tiedämme sekä omasta että muiden kokemuksesta, että voimme olla henkisesti enemmän tai vähemmän hyvässä hapessa, eli hyvässä kunnossa. Ja konkreettisilla teoilla on siinä merkityksensä.

En tietenkään väitä, että hengellinen keskustelu olisi suoraan verrattavissa urheiluvalmennukseen. Hengellinen ohjaus pitää sisällään monia muitakin ulottuvuuksia, kuten paimenen ja lääkärin tehtävät. Minua on kuitenkin pitkään vaivannut se, että suomenkielisessä sanastossa hengelliseen ohjaukseen viitataan usein termillä sielunhoito.

Kaikella kunnioituksella tarpeellista sielunhoitoa kohtaan, siinä on minusta ikävän passivoiva sointi. Se antaa vaikutelman, että tukea hakeva kristitty on sairaaseen verrattava potilas. Ja onhan se toisinaan osuva vertauskuva. Mutta myös terveet ja hyvinvoivat kristityt tarvitsevat hengellistä tukea ja opastusta. Se ei pyri yksinomaan lohduttamaan, vaan myös vahvistamaan ja kasvattamaan.

Paavalin urheilullinen hengellisyys

Tällä on vahva perusta Raamatussa. Etenkin Paavalin kirjeissä toistuvat vertaukset urheilun ja hengellisen elämän välillä. Esimerkiksi korinttilaisille hän vertaa kristityn elämää juoksemiseen: Tiedättehän, että vaikka juoksukilpailussa kaikki juoksevat, vain yksi saa palkinnon. Juoskaa siis niin, että voitatte sen! (1.  Kor. 9:24)

Juoksumetafora toistuu Heprealaiskirjeessä (12:1). Sen kirjoittaja on juuri aiemmin kuvaillut vanhan liiton uskonsankareita. Heidän esimerkkinsä kannustaa kristittyjä juoksumaan loppuun asti, perille asti: Kun siis ympärillämme on todistajia kokonainen pilvi, pankaamme pois kaikki mikä painaa ja synti, joka niin helposti kietoutuu meihin. Juoskaamme sinnikkäästi loppuun se kilpailu, joka on edessämme, katse suunnattuna Jeesukseen, uskomme perustajaan ja täydelliseksi tekijään.

Yleisemmällä tasolla vertaus urheilun ja hengenelämän välillä toteutuu muissa kirjeissä. Filippiläisille Paavali kirjoittaa:

Veljet, en katso vielä päässeeni siihen asti. Vain tämän voin sanoa: jättäen mielestäni sen, mikä on takanapäin, ponnistelen sitä kohti, mikä on edessä. Juoksen kohti maalia saavuttaakseni voittajan palkinnon, pääsyn taivaaseen. Sinne Jumala kutsuu Kristuksen Jeesuksen omat. (Fil. 3:13-14)

Ja toisessa kirjeessä Timoteukselle, Paavali vertaa omaa elämäänsä kilpailuun: Olen kilpaillut hyvän kilpailun, olen juossut perille ja säilyttänyt uskoni (2. Tim. 4:7). Hyvällä syyllä voidaan sanoa, että Paavali on urheilullisen kristillisyyden malliesimerkki.

Aloita jostain, vaikka tästä…

Kannustan siis sinuakin huolehtimaan oman hengenelämäsi aktiivisesta huolenpidosta. Miten? Se riippuu, vaihtoehtoja on monia. Itse suosittelen aina hengellisessä ohjauksessa sitä, että omaksuu jonkinlaisen hengellisen elämän suunnitelman. Se voi olla helppo tai vaativa, ja siitä kannattaa jutella tarkemmin ohjaajan kanssa. Siis vähän samoin kuin fyysisen urheilun kanssa. Siten on helpompi päästä realistiselta pohjalta liikkeelle.

Hyvässä hengellisen elämän suunnitelmassa on yleensä muutamia eri elementtejä. On hiljaista rukoilemista, ja on lukemista (esim. evankeliumit ja sopivia hengellisiä kirjoja). On sakramenttien vastaanottamista ja on lapsenomaista hartautta (esim. ruusukkorukous). Voin avata näitä vaihtoehtoja myöhemmin lisää.

Mutta aloita pienestä. Aloita jostain helposta. Yksi tapa aloittaa on lahjakortissa mainittu kurssi. Sitä paitsi kurssista puhuminen on huumoria.

 

P.S. Viime viikkoina Hetki Jeesukselle on sisältänyt runsaasti adventti- ja jouluaiheisia mietiskelyjä. Tässä valikoima suomenkielisistä jaksoista:

• Adventti: toivon ja kärsivällisyyden aika. Millaistakohan oli olla vanhan liiton profeetta, joka odotti Kristuksen syntymää? Tässä jaksossa mietiskelemme toivon ja kärsivällisyyden hyveitä.
• ”Tapahtukoon sinun tahtosi”. Pelastuksessa ja pyhityksessä on kaksi strategista hyvettä: vilpittömyys ja kuuliaisuus. Tässä mietiskelyssä pureudumme kertomukseen syntiinlankeemuksesta (Gen. 3), Jeesuksen opetukseen kahdesta rakentajasta (Matt. 7) sekä Marian vastaukseen arkkienkelille (Luuk. 1).
• ”Paras joululahjamme”. Miksi laulamme, että Jeesus on ”paras joululahjamme”? Miten voimme paremmin ottaa tämän lahjan vastaan? Tässä jaksossa kuuntelemme Luukkaan evankeliumia ja valmistamme itseämme Jumalan lahjojen vastaanottamiseen.

Ja muistathan, että voit tilata uudet suomenkieliset jaksot Whatsappiin tästä linkistä. Englanninkielisiä jaksoja varten on eri ryhmä, sen voi tilata tästä linkistä. Linkit löytyvät podcastin kuvauksesta. Viikottainen viesti on tehokas tapa pitää kiinni spiritual fitness -kurssin seuraamisesta.