Katolinen kirkko ja lopunajat

JUHO SANKAMO

William Blake: Viimeinen tuomio, 1808. Kuva: Wikipedia

Näinä aikoina moni miettii, mihin tämä maailma on menossa. Mitä tästä kaikesta seuraa? Minkälaista tuhoa korona lopulta tulee jättämään jälkeensä? Mitä vaikutuksia laajalla lockdownilla tulee olemaan kotimaamme talouteen? Kuinka paljon valtio voi viedä pois ihmisten perusvapauksia pandemian vuoksi? Mitä on käynyt totuudelle? Fake news on uusi käsite. Ilmastonmuutoskin jännittää.

Katolisessa uskossa lopunajan perustapahtumat ilmaistaan jo uskontunnustuksessa. Jeesus Kristus tulee kerran takaisin kunniassa ja kirkkaudessa. Hän tulee tuomitsemaan elävät ja kuolleet. Silloin kuolleet heräävät haudoistaan. Katolisessa kirkossa korostetaan myös, että kirkko tulee käymään läpi kovan koetuksen ennen Kristuksen paruusiaa. (Katolisen kirkon katekismus 675.) Jeesus puhuu ahdingon ajasta:

Ahdinko on oleva niin suuri, ettei sellaista ole ollut maailman alusta tähän päivään asti eikä tule koskaan olemaan. Jos sitä aikaa ei lyhennettäisi, yksikään ihminen ei säästyisi. Mutta valittujen tähden se aika lyhennetään. (Matt. 24:21.)

Jeesuksen aikaisessa juutalaisuudessa lopunajan ahdinko ja Messiaan synnytyskivut olivat hyvin yleisiä aiheita, kun käsiteltiin lopunaikaa. Jumalan valtakunta murtautuisi esille valtavien kipujen kautta. Oikeastaan Jeesuksen missio sopii juuri tähän odotukseen. Nimittäin juuri ristillä kuollessaan Messias halveksittuna ja hylättynä astui lopunajan ahdistusten myrskyn silmään. Silloin aurinko pimeni. Juuri kun Jeesus näytti epäonnistuneen täydellisesti, Jumalan voitto olikin murtautumassa esiin. Tätä Herraa kirkko seuraa:

Kirkko astuu Jumalan valtakunnan kirkkauteen vain viimeisen pääsiäisen kautta, jossa se seuraa Herraansa hänen kuolemassaan ja ylösnousemisessaan. Valtakunta ei siis toteudu siten, että kirkko saavuttaisi jatkuvasti kehittymällä riemuvoiton historiassa, vaan siten, että Jumala voittaa pahuuden voimien viimeisen hyökkäyksen. (KKK 677.)

Jeesus tulee, oletko valmis?

Paruusia. Kreikkalainen ikoni 1700-luvulta. Kuva: Wikipedia

Lopunajan käsitteissä on joitakin vierasperäisiä ja kummallisia sanoja, kuten paruusia ja maranata. Paruusia, tuo kreikkalainen sana esiintyy Jeesuksen lopunajan puheessa neljä kertaa: Matt. 24:3, 27, 37, 39. Jeesus sanoo: ”Niin kuin salama leimahtaa idässä ja valaisee taivaan länteen asti, niin on oleva Ihmisen Pojan tuleminen.” Sanana paruusia on tuttu antiikin Rooman poliittisesta kielenkäytöstä. Sillä viitataan usein siihen, kun keisari ja kuningas saapuu kunniallisesti kaupunkiin. Silloin hänen palvelijansa kiiruhtaisivat ottamaan hänet vastaan tullakseen sitten yhdessä kaupunkiin juhlasaatossa.

Apostoli Paavali kirjoittaa Kristuksen paruusiasta näin: ”Itse Herra laskeutuu taivaasta ylienkelin käskyhuudon kuuluessa ja Jumalan pasuunan kaikuessa, ja ensin nousevat ylös ne, jotka ovat kuolleet Kristukseen uskovina. Meidät, jotka olemme vielä elossa ja täällä jäljellä, temmataan sitten yhdessä heidän kanssaan pilvissä yläilmoihin Herraa vastaan.” (1. Tess. 4.) Paavali siis ajatteli, että uskovaiset jollain mystisellä tavalla nousevat ottamaan Herran vastaan, kun hän tulee kunniassa ja kirkkaudessa. Silloin, toisaalta, jokainen polvi on notkistuva ja jokainen kieli on tunnustava, Isän Jumalan kunniaksi; Jeesus Kristus on Herra. (Fil. 2:10–11.)

Avaa sydämesi ovi Kristukselle

Katolisessa kirkossa uskotaan todella vahvasti Kristuksen läsnäoloon meidän kanssamme. Miten tämä sopii yhteen sen kanssa, että Kristus tulee luoksemme? Onko hän siis, tällä hetkellä, poissa luotamme? On hyvä huomata, että sana paruusia tarkoittaa kirjaimellisesti läsnäoloa. Paruusian eli läsnäolon vastakohtana on apouusia eli poissaolo. Pyhä Bernhard Clairvaux’lainen opetti 1100-luvulla, että Kristus tulee luoksemme kolmella tavalla. Ensiksi, noin 2000 vuotta sitten, Herra tuli nöyrästi Betlehemiin syntyen ihmiseksi. Lopunajan täyttymyksenä hän tulee kunniassaan paruusiassa. Silloin kaikki näkevät hänet. Tässä Betlehemin ja paruusian välissä hän haluaa tulla sinun sydämeesi. Näin ollen lopunajan kunniakas paruusia koskisi jotain, mitä on sydämessäsi – mikäli siis Kristus asuu siellä.

Kolossalaiskirjeessä Paavali ei käytä sanaa paruusia, vaan sanaa, joka tarkoittaa ilmestymistä. ”Kun Kristus, teidän elämänne, ilmestyy, silloin tekin ilmestytte hänen kanssaan kirkkaudessa.” (Kol. 3:4.) Myös jakeessa 1. Joh. 3:2 puhutaan ilmestymisestä: ”Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Sen me tiedämme, että kun se käy ilmi, meistä tulee hänen kaltaisiaan, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on.” Paavali kirjoittaa näin:

Minä päättelen, etteivät nykyisen ajan kärsimykset ole mitään sen kirkkauden rinnalla, joka vielä on ilmestyvä ja tuleva osaksemme. Koko luomakunta odottaa hartaasti Jumalan lasten ilmestymistä. (Room. 8:18–19.)

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on 800px-Luca_Giordano_-_Resurrection_-_WGA09020.jpg
Luca Giordano: Ylösnousemus, n. 1665. Kuva: Wikipedia

Eli jos ajattelemme, että Kristuksen paruusia on Kristuksen läsnäoloa, niin hän todella on jo nyt kanssamme. Tulee päivä, viimeisen pasuunan kajahtaessa, jolloin Kristus, meidän elämämme, ilmestyy meissä. Silloin, Paavalin mukaan, ”me kaikki muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä…” (1. Kor. 15:51–52.) Täytyy aina muistaa, että Paavali puhuu tässä salaisuuksista – Kristuksen kunniakas paruusia ja ilmestys jää tässä ajassa mysteerin peittoon. Kyse on jostain aivan käsittämättömän ihmeellisistä asioista, joita emme vielä osaa kuvitellakaan. Siksi siitä puhutaan kielikuvin.

Kuinka meidän tulisi valmistautua odottaessamme Kristuksen kunniakasta paruusiaa? Apostoli Pietarilla on hyvä neuvo: ”Pyhittäkää Herra Kristus sydämessänne ja olkaa aina valmiit antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy, mihin teidän toivonne perustuu.” (1. Piet. 3.) Katolisessa messussa, kun eukaristia asetetaan, seurakunta laulaa kaikkien pyhien kanssa, ”Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä.” Juuri siinä, Kristus todella tulee luoksemme, salatulla tavalla. Jo alusta asti kristityt rukoilivat messun yhteydessä, Maranata! Herramme tule! (1. Kor. 16:22.)

Peto pettää

Tietysti katolinen kirkko uskoo myös jonkinlaiseen antikristuksen saapumiseen ja ilmestymiseen. Jeesus nimenomaan varoitti valemessiaista: ”Varokaa, ettei kukaan johda teitä harhaan. Monet tulevat esiintymään minun nimelläni. He sanovat: ’Minä olen Messias’, ja eksyttävät monia.” – ”Sillä vääriä messiaita ja vääriä profeettoja ilmaantuu, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että he johtavat, jos mahdollista, valitutkin harhaan.” (Matt. 24:4, 24.)

Jo muinaiset kristityt, kuten myös modernit Raamatun tutkijat, ovat huomanneet, että Ilmestyskirjan peto – antikristus – pyrkii jäljittelemään Jeesusta Kristusta. Kristus on Jumalan Karitsa – niinpä peto pukeutuu lampaan vaatteisiin. ”Sillä [eli pedolla] on kaksi sarvea, kuin karitsan sarvet.” (Ilm. 13:11.) Todellinen Karitsa on verellään ostanut Jumalalle ”ihmisiä kaikista heimoista, kaikista kielistä, kan­soista ja maista” (Ilm. 5:9), kun vuorostaan Pedon valtaan annettiin ”kaikki heimot, kansat, kielet ja maat.” (Ilm. 13:7.) Taivaallisessa jumalanpalveluksessa kerubit ja 24 vanhinta heittäytyvät maahan ja antavat kunnioituksensa Karitsalle (Ilm. 5), kun taas toisaalla, ei taivaassa, ”kaikki kumarsivat lohikäärmettä, joka oli antanut pedolle sellaisen vallan. He ku­mar­sivat myös petoa ja sanoivat: – Kuka on pedon vertainen, kuka pystyy taistelemaan sitä vastaan?” (Ilm. 13:4.)

Ilmestyskirjan Peto keskiaikaisessa ranskalaisessa seinävaatteessa. Kuva: Wikipedia.

Ilmestyskirjassa Jeesusta ylistetään sanoen, että hän on se, ”joka oli ja joka on ja joka on tu­leva” (1:8; 4:8; 11:17; 16:5). Petoa vuorostaan harhautetut ihmiset ylistävät samankaltaisin ilmauksin: ”se on ollut eikä si­tä enää ole, mutta se on tuleva” (17:8, 11). Ilmestyskirjassa korostetaan, että Jumalan Karitsa elää, vaikka hänet on lävistetty ja teurastettu (5:6). Pedosta vuorostaan todetaan, että se elää vaikka ”yk­si pedon päistä oli saanut surmaniskun, mutta haava oli parantunut.” (Ilm. 13:3.) Maailma ih­met­telee tätä petoa, sillä sen ”kuolinhaava oli parantunut”, sitä oli isketty miekalla, mutta nyt se oli vironnut henkiin. (Ilm. 13:12, 14.)

Jo kirkkoisä Hippolytus (170–236), huomasi, Ilmestyskirjan pohjalta, että peto matkii Karitsaa. Näin tuo toisella vuosisadalla vaikuttanut piispa kirjoittaa:

Pettäjä yrittää jäljitellä kaikissa asioissa Jumalan Poikaa. Kristus on leijona, niinpä antikristus on leijona. Kristus on kuningas, niinpä myös antikristus on kuningas. Pelastaja näyttäytyi lampaana, niinpä myös hän, samaan tapaan, näyttäytyy lampaana, vaikka sisällään hän on susi.                

Sielujen pelastus

Kaiken kaikkiaan katolisessa katekismuksessa kirkolle viitoitetaan tietä maailman ahdinkojen keskellä todellista Kristusta seuraten. Näin katekismuksessa todetaan:

Pahin uskonnollinen petos on Antikristuksen petos, eli valheellinen messiaanisuus, jossa ihminen korottaa itsensä kaiken herraksi Jumalan ja hänen lihaksi tulleen Messiaansa sijaan. Tämä Kristusta vastaan nouseva petos näkyy jo maailmassa joka kerran, kun ihminen väittää saavuttavansa historiassa messiaanisen toivon täyttymyksen, joka ei kuitenkaan voi toteutua ennen kuin historian jälkeisessä eskatologisessa hyvän ja pahan erottamisessa. Tämän vääristetyn kuvan Jumalan valtakunnan lopullisesta tulemisesta jo historiassa kirkko on hylännyt ennen kaikkea sekularisoituneen poliittisen messianismin muodossa, jonka kirkko näkee sisintään myöden perverssiksi, mutta myös sen lievemmässä muodossa, jota kutsutaan millenarismiksi. (KKK 675–676.)

Maailmassa on paljon ongelmia, joihin tarvitaan apua: ilmastonmuutos, köyhyys, rasismi, eriarvoisuus, sodat, työttömyys, sairaudet… Maailman pelastamisen sijaan kirkon ensisijainen tehtävä on kuitenkin sielujen pelastus. Kirkon ydinasia liittyy syntien anteeksiantoon ja Kristuksen evankeliumiin. Lopunaikoihin liittyy paljon asioita, joita emme tiedä tai ymmärrä. Pari asiaa on varmaa: katolinen kirkko tulee viettämään Herran ateriaa, eukaristiaa, ”siihen asti kun hän tulee” (1. Kor. 11:26). Samoin, ”sitä ennen”, kuin hän tulee kunniassaan, ”on evankeliumi julistettava kaikille kansoille.” (Mark. 13:10.) Katolisessa vartissa – Radio Deissä – haastattelin syksyllä isä Tuomas Nyyssölää, ja hän totesi, että katolisen kirkon ydin löytyy Jeesuksesta Kristuksesta, messusta ja missiosta. Niinpä, ja nämä ovat aivan ytimessä myös lopunaikoina.

P.S. Pidän Radio Deillä ohjelmasarjaa, jossa on lyhyitä opetuksia lopunaikaan liittyvistä teemoista. Tämä Jeesus saapuu Öljymäelle -ohjelma tulee Radio Deiltä torstaisin klo 14:45. Katolinen vartti tulee Radio Deiltä sunnuntaisin klo 17:30.

2 comments

  1. Kun Raamattu puhuu viimeisistä ajoista ”…mutta näinä viimeisinä aikoina hän on puhunut meille Pojassaan, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi ja jonka välityksellä hän myös on luonut maailmat.” (Hepr. 1:2) niin kyllä käsite käy hyvin viimeiseen kahteen tuhanteen vuoteenkin. Nimittäin jos laskemme sen osuuden koko kosmoksen 13,8 miljardista vuodesta, niin se on vain promillen kymmenestuhannesosia (0,000015 %) koko tuosta ajankaaresta tai 1 % nykyihmisen olemassaolon ajasta, jos nykyihmisen iäksi karkeasti asetamme 200 000 vuotta.

    Antikristuksen lupaamia paratiisitiloja ovat olleet niin kommunismi, kansallissosialismi kuin kapitalismin+insinööritieteiden usko tuotannon ja kulutuksen jatkuvaan autuaaksi tekevään kasvuun, samoin kuin tämän hetkiset skientistiset utopiat siitä kuinka tekoäly, alogoritmit, robottitekniikka; ihmisälyn ja tekoälyn yhteenliittäminen tulevat pelastamaan ihmiskunnan uhkaavalta tuholta…

    Karl Marx julisti kuinka vain aine on tosiolevaista ja usko oopiumia kansalle. No, hän loi vain uuden materialistisen uskonnon tämän puoleisine paratiisitoivoineen, ja joka on jo aikaa romahtanut. Augutse Compten lanseerama luonnontieteisiin toivonsa panevan positivismi voi paremmin, vaikka se ei tunnustakaan Comptea uudeksi ylipapiksi, kuten hän toivoi.

    Aadolf Hitler julisti Nurnbergin stadionilla iltaöisessä tilaisuudessa 14 kilometriä korkeiden valopatsaiden lomassa messiaanisesti ja eskatologisesti mm:

    ”Nyt tunnen, että meillä on voimaa rakentaa uusi Valtakunta! Te kuuulitte kerran erään miehen äänen ja se kosketti sydäntänne ja se herätti teidät ja te olette seuranneet tuota ääntä. Vuosikausia te olette totelleet sen johdatusta näkemättä kertaakaan äänen kantajaa. Te olette vain kuulleet äänen ja seuranneet sitä. Ja kun me nyt tapaamme täällä, tunnemme kaikki tämän tapaamisen ihmeen. Teistä jokainen ei voi nähdä minua, mutta minä näen teidät ja te tunnette minut! Nyt me olemme yhtä!” (Olavi Paavolainen, Kolmannen valtakunnan vieraana)

    Liked by 2 people

  2. Kiitos kommentista Markku! Oli mielenkiintoinen lainaus Hitleriltä. Tosiaan, niin kuin kirjoitit, myös kirkko uskoo, että se on elänyt lopunaikoja jo 2000 vuotta. Perinteisen näkemyksen mukaan lopunajat alkoivat Jeesuksen ylösnousemuksella ja kokevat huippunsa hänen kunniallisessa paruusiassaan. Paavali kirjoittaa oman aikansa kristityille pelastushistorian tapahtumista, jotka ”on kerrottu ojennukseksi meille, joiden osana on elää lopun aikoja.” (1. Kor. 10:11.) Katolisessa katekismuksessa tätä asiaa korostetaan: KKK 670. ”Taivaaseenastumisen jälkeen Jumalan suunnitelma on tullut täyttymisvaiheeseensa. Me elämme jo ”viimeistä aikaa” (1 Joh. 2:18). ”Maailmanaikojen loppukausi on siis jo tullut. Maailman uudistuminen ei ole ainoastaan peruuttamattomasti säädetty, vaan määrätyllä tavalla se maailmassa jo edeltäkäsin toteutuukin. Tässä maailmassa kirkko näet on jo merkitty todellisella, joskin vielä epätäydellisellä pyhyydellä.” Kristuksen valtakunta osoittaa jo nyt läsnäolonsa ihmeellisten merkkien kautta, jotka seuraavat kirkon julistaessa tätä valtakuntaa.”
    Toisaalta näitä antikristuksia ja petoja on historiassa tosi monia. Ehkä loppujen lopuksi tulee sitten vielä pahista pahin Laittomuuden ihminen, joka kiristää oikein kunnolla lopunajan ahdinkoa. Tuo, mitä kirjoitit tekoälystä, on mielenkiintoista. Se on suuri kysymysmerkki, mihin ja millä tavalla tekoälyä ja robotteja lopulta tullaan käyttämään. Riippuen skenaariosta, se voi johtaa utopiaan tai dystopiaan.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s