Rikas suurperhe

JUHO SANKAMO

Viime aikoina rahasta on puhuttu aika paljon. Hyvä niin. Se on tärkeää. Jeesus puhuu evankeliumissa enemmän rahasta, velasta ja omaisuudesta kuin monesta muusta asiasta. Raamatussa puhutaan velasta aika paljon, muttei juurikaan myönteiseen sävyyn. Mediassa raportoidaan jännittyneinä, mihin suuntaan eri osakkeet kehittyvät. Miten käy Bitcoinin? Mediassa on usein menestyskertomuksia nuorista aikuisista, jotka ovat onnistuneet kasvattamaan valtavan osakesalkun. Miten kristityn kannattaisi, tai pitäisi, ajatella omasta taloudellisesta tilanteestaan? Tässä blogissa katson asiaa nimenomaan perheellisen näkökulmasta.

Amazon.com: A Catholic Guide to Spending Less and Living More: Advice from  a Debt-Free Family of 16 (9781646800476): Fatzinger, Sam, Fatzinger, Rob,  Zimak, Gary: Books

Luin jokin aika sitten kirjan, joka antaa raikkaan näkökulman rahakysymyksiin: A Catholic Guide to Spending Less and Living More. Advice from a debt-free family of 16. Tuossa kirjassa pariskunta, Rob ja Sam Fatzinger, avaavat, kuinka he ovat onnistuneet laittamaan talousasiansa varasin hyvälle mallille. Heillä on ihan normaalitulot. He asuvat USA:ssa. He ovat katolisia. Ja… heillä on 14 lasta! Ja vielä suurempi ihme: heillä ei ole yhtään velkaa!

Itse kuulun, vaimoni Caritan kanssa, siihen ikähaarukkaan ja elämäntilanteeseen, jossa rahaa palaa kaikkein eniten, koska pitää tehdä isoja investointeja, pitää maksaa asuntolainaa, ja lapset ovat pieniä – ja niitä on kohta kuusi. Niinpä luin hartaasti Fatzingerien kirjan. Suurimmilta osin kaikki kirjan vinkit ja neuvot oli jo meillä käytössä. Olemme maksaneet kalliskorkoiset velat pois. Minulla oli taloyhtiön velkaa, jossa oli tosi kova korko. Säästin merkittävästi, kun sain maksettua sen kerralla pois. Muutimme talomme energiaratkaisun. Nyt öljyn sijaan talo lämpenee maalämmöllä. Se oli meille viisas ratkaisu taloudellisesti. Sähkölasku on pienentynyt yli 20 %, ja öljylaskua ei tule ollenkaan. Asunto on pysynyt tasaisemmin lämpimänä. Kukkaron lisäksi myös luonto kiittää.

Kristityn kannattaa pitää taloutensa kunnossa monestakin syystä. Taloudelliset realiteetit vaikuttavat mielen rauhaan ja mahdollisuuksiin toimia oikein. Kuinka paljon ihmiset tekevät esimerkiksi abortteja siksi, että heillä ei ole omasta mielestään taloudellisesti varaa lapseen? Veikkaan, että tällaisia tapauksia on paljon. Ihmiselämää ei mitata rahassa, mutta viisaalla talouden pidolla voi ennakolta luoda puskurin, jolla taklata yllättäviä haasteita. Erityisesti perheiden, joissa on pieniä lapsia, kannattaa panostaa taloudelliseen turvallisuuteen.

Mediassa tosiaan on paljon juttuja nuorista aikuisista menestyjistä, jotka kertovat tavoitteistaan jäädä kolmekymppisenä eläkkeelle ja matkustella ympäri maailmaa. Mediassa usein myös luodaan kuvaa köyhistä lapsiperheistä. Tämä kuva ei mielestäni ole ihan totuudenmukainen. Monet lapsiperheet ovat talousasioissa erittäin hyviä. Säästetään, kilpailutetaan, pelataan tiiminä, yritetään, myydään. Siinä samassa kasvatetaan lapsilauma. Monet talousviisaat korostavat, että Suomessa, ja muuallakin, isoimpia esteitä yritysten kasvulle on työntekijöiden puute. Lapset tulevat ajallaan vastaamaan tähän haasteeseen.

Muutamia neuvoja Fatzingerin pariskunnalta ja heidän lapsiltaan

Yksi yllättävä, hauska ja vahva piirre Fatzingerien kirjassa on se, että siinä on lyhyehköjä kommentteja ja vinkkejä heidän lapsiltaan. Joey, pariskunnan 23-vuotias poika, kirjoittaa, että hän alkoi säästää pikkuhommistaan rahaa noin 12-vuotiaana. Hän tienasi noin 26 $ / viikko. Työllä hankittua rahaa ei halunnut törsätä, vaan se jäi säästöön. 14-vuotiaana pojan tilillä oli 3000 $. Poika osti myöhemmin säästöillään oman auton, kännykän, ja maksoi osan korkeakouluopinnoistaan. Tarinan salaisuus oli jatkuvuus. Pienistä eristä kertyy iso paketti.

Fatzingerit asettavat neljä käytännöllistä ohjetta: 1) Budjetti elämää varten. 2) Maksa velka pois. 3) Säästä mihin haluat. 4) Kasvata itsenäisiä lapsia (jos sinulla on perhe).

1 Budjetti

Budjettia tehdessä mietitään, paljonko on tuloja ja menoja. Pidemmällä aikavälillä tuloja pitäisi olla menoja enemmän. Budjetin äärellä voi miettiä taloudellisia tavoitteita lyhyellä ja pidemmällä tähtäimellä. Fatzingerien tavoitteisiin kuului asuntovelan maksaminen ja eläkesäästäminen. Samoin he budjetoivat rahaa hätävaratilille. Tärkeää budjetoinnissa on, että ihmisellä on käsitys siitä, minne rahat menevät. Onko taloudessa turhia rahareikiä?

2 Velka

Yksi Fatzingerien lapsista, 31-vuotias Alex, kertoo, että hän onnistui valmistumaan korkeakoulusta ilman merkittävää lainaa. Tämä on USA:ssa suuri saavutus. Hän osti ensimmäisen asuntonsa 21-vuotiaana. Koska asuntolainaa ei ollut paljon, Alex saattoi myöhemmin puolisonsa kanssa perustaa oman yrityksen. Kirjassa Kantapään kautta – Kirja rohkeista epäonnistumisista (Tammi, 2012) löytyy erilaisia kertomuksia yrittäjien kömmähdyksistä. Yrittäjänä velkasuossa tarponut Taneli Tikka kertoo, että ”monet velkoihin joutuvat ihmiset alkavat minimoida riskinottoa. He laskevat takaisinmaksun Excelissä vuoteen 2030 asti ja miettivät, että sitten kuolen ja olen onnellinen.” (Kantapään kautta, 2012, s. 141.) Tikka on tehnyt pienen kyselykierroksen, ja paljastaa, mitkä ovat kaksi tärkeintä syytä, miksi monet riskisijoittajat ja entisestä yrittäjät ovat luopuneet yritysideoidensa toteuttamisesta. ”Ylivoimaiset voittajat ovat asuntolaina ja se, että puoliso kieltää.” (Kantapään kautta, 142.)

Sananlaskuissa neuvotaan: ”Köyhä on rikkaan vallassa, velallisesta tulee velkojan orja.” (Sanl. 22:7.) Nyt kun valtiot, USA aivan erityisesti, mutta myös Suomi, ja kaikki muutkin, velkaantuvat ennennäkemättömän massiivisesti, niin itse ainakin seuraan tätä tilannetta aika huolestuneena. Mietin asiaa lähinnä lasten ja nuorten näkökulmasta. He joutuvat tämän maksamaan. Velkoja on tietysti monenlaisia. Jotkut velat ovat oikeastaan investointeja, ja todella järkeviä. Sam Fatzinger kirjoittaa, että on huonoja velkoja, kuten pikavipit ja kulutusluotot, ja sitten on parempia velkoja, joilla kustannetaan, vaikka asunnon osto, tai yrityksen perustaminen tai osto. Asuntovelallisille vinkkinä Rob Fatzinger laskee lopullista kustannusta eri pituisille velanmaksuajoille. Siinä säästää aika hyvin, koroista tietysti riippuen, jos velkaa voi maksaa nopeammin pois.

Suomen Pankin mukaan suomalaisilla on kulutusluottoa 22 miljardia euroa. Tasan jaettuna se tarkoittaa, että jokaisella suomalaisella yli 15-vuotiaalla on noin 5 000 € kulutusvelkaa. Nykyään tätä kulutusvelkaa on paljon juuri hyvätuloisilla. He maksavat viulunsa osamaksuina. Ei siinä mitään, kunhan asiat menevät hyvin, eli ei tule työttömyyttä, vakavaa sairautta tai jotain sellaista. Joku on sanonut osuvasti: ”We buy things we don’t need, with money we don’t have, to impress people we don’t like.”

3 Säästä mihin haluat

Fatzingerit kannattavat rahojen säästöä. Mottona voisi olla Sananlasku 21:20, ”Viisaalla on varastossa kalleuksia ja herkkuja, tyhmä panee kaiken menemään.” Korkoa korolle -periaatteesta Rob Fatzinger kirjoittaa jonkun verran. Albert Einstein kutsui tätä periaatetta ”maailman kahdeksanneksi ihmeeksi”. Jos ajatellaan, että kuukausisijoituksen keskimääräinen tuotto olisi 7 % vuodessa, niin silloin tosiaan korkoa korolle -periaatteen mukaisesti sijoitus alkaa poikimaan aika kovasti. Rob Fatzinger esittelee David Bachin ”säännön numero 752”. Ajatuksena on, että jos vuosituotto kuukausisijoituksessa on 7 %, niin silloin voidaan laskea viikoittainen sijoitus (esim. 20 €) kertaa 752, jolloin saadaan summa, joka olisi kasassa 10 vuoden sijoittamisen jälkeen. Jos säästät tuon summan, niin 10 vuoden kulutta sinulla on 9 600 €. Jos noudatat tuota ”sääntöä 752”, ja jos se toimii, niin sinulla on kasassa 15 040 €.

4 Kasvata itsenäisiä lapsia

Pystyin aika hyvin samaistumaan Fatzingerien perhe-elämän kommervenkkeihin. He ovat hyvin perhekeskeisiä. Viettävät aikaa yhdessä. Itse ajattelenkin, että erittäin tärkeä taloudellinen neuvo on myös se, että pitää perheen koossa. Fatzingerien taloussuunnittelu perustuu juuri perhemalliin, vahvaan tiimipelaamiseen. Pystyn samaistumaan tähän tosi hyvin. Olen varmasti saanut tämän näkökulman jo sukuhistoriastani, jossa nimenomaan avioparit ovat olleet hyviä tiimejä. Luojan kiitos, olen naimisissa nuukan, mutta reilun kirjanpitäjäyrittäjän kanssa.

Itse työskentelen myynnin saralla, ja teen monenlaisia freelancer-hommia. Oman kokemukseni valossa tiedän, että varsinkin perheellisille yrittäjyys voi olla toimiva ratkaisu. Pienyrittäjyyteen kuuluu nimittäin usein joustavuutta ja vapautta. Vaimoni tilitoimistoyritys on mahdollistanut hänelle työnteon tässä tilanteessa, kun elämä on varsin hektistä. Esimerkiksi lasten kesähoitoa ei ole tarvinnut järjestellä, vaan etätyömahdollisuuksista on otettu kaikki irti jo vuosia.

Kaiken kaikkiaan Fatzingerien kirja on hyvä lähtökohta viisaaseen taloudenpitoon. Fatzingerien kirjassa piristävänä piirteenä on se, että siinä on juuri suurperheellisen näkökulma. Katolisessa kirkossa avioliitto on sakramentti. Siinä on se erityinen siunaus ja armo. Myös talouden näkökulmasta hyvä avioliitto, toimiva tiimi, on usein todella hyvä.

Tue seurakuntaa

Liittyessäni katolisen kirkon täyteen yhteyteen, kirkkoherra puhui usein juuri siitä, että katolinen seurakunta on hengellinen kotimme. Se on todella totta. Kyse on todella hengellisestä kodistamme ja perheestämme.

Kotiin liittyy myös taloudellinen puoli. Kirkkohistoriaa kun vähän lukee, huomaa, että seurakuntalaiset ovat usein itse rakentaneet kirkkonsa talkootyöllä ja rahoillaan. Turussa pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin seurakuntaan on tulossa isoja remontteja. Onneksi Saksan katolilaiset auttavat meitä remonttikustannuksista, mutta taloudellista apua tarvitaan myös meiltä kotiseurakuntalaisilta, jotka saamme joka viikko nauttia seurakunnan hengellisistä lahjoista. Siihen armoon ei pitäisi suhtautua itsestäänselvyytenä.

Katolinen kirkko ei kerää Suomessa jäseniltään kirkollisveroa. Olemme seurakuntalaisten vapaaehtoisen tuen varassa. Tästä huolimatta seurakuntalaisten määrä kasvaa suhteellisen kovaa vauhtia.

Haggain kirjassa kerrotaan siitä, kuinka luvatun maan väkimäärä kasvoi, kun väki palasi hiljalleen maanpakolaisuudestaan takaisin kotiin. Haggai kertoo, kuinka Herra siunasi koko kansaa sen jälkeen, kun temppeli saatiin rakennettua raunioiden päälle. Katolilaisten kannattaa muistaa, että talentit, rahat ja lahjat, ovat tosiaan lahjoja Herralta. Niitä tulee käyttää oikein. ”Minun on hopea ja minun on kulta, sanoo Herra Sebaot. Tämän temppelin loisto on oleva suurempi kuin entisen, sanoo Herra Sebaot. Tälle paikalle minä annan rauhan ja menestyksen, sanoo Herra Sebaot.” (Hagg. 2:8.)

Katolilaisilla, ja kristityillä yleensäkin, on syytä olla laajempi näkymä, kuin vain oma napa. Meillä on vastuita ja tehtäviä perheessämme, yhteiskunnassa, ja katolisessa kirkossa, kotiseurakunnassamme. Psalmin 144 sanoissa ilmaistaan, kuinka onni on siinä, että Herra on Jumalamme. Näissä sanoissa on myös hyvin leveää maallisen onnen hehkutusta lihavine ja tiineine lehmineen 😊

Meidän poikamme ovat kuin reheviä taimia, jo nuorena vahvoiksi varttuneita, tyttäremme kuin kauniita pylväitä, temppelin koristusten kaltaisia. Vilja-aittamme ovat täpötäynnä, meillä on kaikkea yllin kyllin. Lampaita ja vuohia on tuhansittain, kymmenintuhansin kedoillamme, lehmämme ovat lihavia ja tiineitä. Meille ei satu vahinkoa, ei onnettomuutta, ei kuulu valitusta toreiltamme. Onnellinen se kansa, jonka käy näin hyvin, onnellinen se kansa, jonka jumala on Herra!

Lopuksi: moni meistä kantaa huolta talouskysymyksistä. Meillä kristityillä on luottamus siinä, että Isämme, joka on taivaassa, pitää meistä huolen. Ei meidän tarvitse olla huolissamme. Meidän kannattaa kuitenkin olla viisaita taloudenhoitajia. Perheet ja lapset, sinänsä, ovat suuria rikkauksia ja lahjoja. On tietysti paljon köyhiä lapsiperheitä. Mutta. Toivoisin, että lapsiperheet nähtäisiin, ja lapsiperheet näkisivät itsensä, enemmän rikkauden lähteinä. Lapsissa on mahdollisuus ja tulevaisuus. Tämän vuoksi, näin kuntavaalien alla poliittinen kommentti: yhteiskunnan kannattaa tukea perheitä, mutta ennen kaikkea, meidän kaikkien kannattaa innostaa perheitä pärjäämään omillaan. Avioparitiimeissä on paljon potentiaalia.

5 comments

  1. Kristus käyttää opetuksissaan rahaa ja velkaa vertauskuvina, koska ne ovat asioita jotka hänen kuulijansa jo tuntevat. Mutta muistuttaa vuorisaarnassaan (Matt. 6,24) että Jumala ja mammona ovat vastakkaisia ja toisensa poissulkevia rakkauden kohteita. Ja että Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan etsivälle ”kaikki muu annetaan”.

    Siksi on mielestäni huolestuttavaa ja oireellistakin että monet kristityt ihmiset ja kirkotkin tuntuvat nykyaikana olevan ensisijassa huolestuneita omasta taloudellisesta tilanteestaan. Uskonpuutetta?

    Tykkää

    1. Janne, kiitos kommentista. Mietin vain: pitäisikö ihmisen kokea huonoa omaatuntoa, ja kokea itsensä epäuskoiseksi, siksi, että hän haluaa laittaa taloutensa kuntoon, ja todella tekee töitä sen eteen? Entä kun tuo tasapainossa oleva henkilökohtainen talous mahdollistaa sen, että henkilö voi elää kirkon oppien ja ohjeiden mukaan. On tutkittu juttu, että erityisesti rahakysymykset vaikuttavat perheenlisäys-päätöksiin. Monessa perheessä rahaongelma on avio-ongelmien yksi merkittävä syy. Tämänkin vuoksi, jos kristityt perheet keskittyisivät hoitamaan viisaasti talousasioitaan, monelta ongelmalta voitaisiin välttyä. Monelle perheelle taloudellinen neuvo on se, mitä he tarvitsevat – tätähän onkin tarjolla, mm. velkaneuvontaa. Onhan tämä aika maallista, mutta elämä on myös maallista. Tietenkään rahasta ei saa tehdä epäjumalaa. Raha ei ole Luoja, Pyhittäjä tai Pelastaja.

      Tykkää

  2. Teillä on hyvä tilanne kun vaimo tekee töitä. Monessa kuusilapsisessa perheessä äiti on kotona tienaamatta muuta kuin kotihoidontuen+kuntalisän.

    Tykkää

    1. Hei Anna! Meillä on nykyään hyvä tilanne juurikin yrittäjyyteni takia. Olin valmistumisen jälkeen kotona kuutisen vuotta, osin vanhempainpäivärahoilla osin kotihoidontuen varassa, koska ei ollut työpaikkaa, johon palata. Työnhakua haittasi muun muassa se, että kunta tarjosi tarhapaikkoja 3 eri päiväkotiin eli jokainen lapsi eri taloon. Kohtuutonta autottomalle perheelle. Koska mulle ei löytynyt järjellistä työtä ja lapsille paikkoja edes samaan päiväkotiin, teki Juho kahta työtä. Kun meidän 4. lapsi oli 3kk ikäinen, tarjoutui mahdollisuus yrityskauppaan. Ei mitenkään ihanteellinen ajankohta, mutta tartuimme siihen. Nyt siis kaksi nuorinta ovat viettäneet vauvavuotensa toimistomaskotteina ja sama kohtalo on luvassa uudella tulokkalla. Harmittavaa nykytilanteessa on se, etten voi pitää äitiyslomia tms., vaan tämä Oy Perhe Ab tasapainoilee tilanteessa, jossa asiakkaista on pakko pitää kiinni, mikäli aion tehdä töitä myös vuoden kuluttua. Tämä vaatii paljon myös parisuhteelta. Toisaalta tilanne sopii meille. Minulle tämä on kuitenkin ainoa mahdollisuus pitää yllä omaa ammattitaitoani.
      Terveisin, Carita

      Tykkää

  3. ”Lähetä leipäsi vetten yli, sillä ajan pitkään sinä saat sen jälleen.” Tähän Raamatun sanaan turvaten, olen suurperheen äitinä lähettänyt pieniä avustuksia ”vetten yli” puutetta kärsiville, vaikka omassa kukkarossa välillä on ollut vain muutama kymppi. Ja kas, jauhot eivät ole pussista loppuneet. Kiitos Jumalalle.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s